Yksi on joukosta poissa – Sailor’s Steak

"Tuntuu oudolta ajatella, kuinka paljon olenkaan arastellut ruoan valmistamista.

Viime viikolla anoppini pyysi minua kokeilemaan merimiespihvin tekoa, jotta hänellä olisi hyväksi havaittu resepti käytettävänään kun haluaa itse valmistaa kyseistä ruokaa. Innostuin haasteesta ja ryhdyin etsimään makuuni sopivaa reseptiä. Tavoilleni uskollisena en taaskaan löytänyt reseptiä, joka olisi minulle sellaisenaan kelvannut. Käytin perustana Helsingin Sanomien julkaisemaa reseptiä, jota muokkasin muiden löytämieni ohjeiden pohjalta itselleni sopivammaksi.

Merimiespihvi tunnetaan myös Patapihvinä, tai vitsin mukaan merimiesten keskuudessa nimellä Yksi on joukosta poissa. Se valmistetaan erittäin yksinkertaisista raaka-aineista, ja kokonaisen vuoallisen hinta tulee melko edulliseksi valitsemasi lihan hinnasta riippuen. Silti se maukkaudessaan sopii juhlavampaankin pöytään. Itse en ole koskaan ymmärtänyt tämän ruoan nimeä. Meni kauan, että kohdatessani koulun ruokalistalla nimen ”Merimiespihvi” osasin odottaa perunaista pataruokaa.

Merimiespihvi:

500 g mureaa naudanpaistia

1 kg kiinteitä perunoita

3 sipulia

voita tai öljyä

2 porkkanaa

1 nauris

2 1/2 dl ykkösolutta

2 1/2 dl lihalientä

suolaa

rouhittua mustapippuria

laakerinlehtiä

Anna lihan temperoitua huoneenlämmössä puoli tuntia ennen sen valmistamista. Leikkaa paisti puolen sentin paksuisiksi viipaleiksi ja nuiji ohueksi lihanuijalla. Jos et omista lihanuijaa, ja olet ostanut valmiiksi mureutettua ja leikattua lihaa, voit myös lyödä lihan ohuemmaksi nyrkein. Paloittele viipaleita vielä hiukan, että saat sopivia haarukkapaloja. Ruskista lihapalat rasvan kanssa paistinpannulla molemmin puolin kolmessa erässä. Mausta lihat suolalla ja pippurilla. Kaada aina lopuksi pannulle lihapalojen sekaan noin 1 dl vettä ja sekoita sekaisin pannun pohjalla olevan liemen kanssa. Siirrä sitten lihapalat ja neste kattilaan odottamaan. Ruskistettuasi kaikki lihat hauduta niitä lihaliemessä pienellä lämmöllä puolesta tunnista tuntiin.

Kuori perunat, nauriit ja porkkanat lihojen kypsyessä ja leikkaa ne ohuiksi viipaleiksi. Kuori ja halkaise myös sipuli ja leikkaa se ohuiksi viipaleiksi. Kuullota sipulia hetki pannulla voin kanssa. Voit halutessasi myös nopeasti kuullottaa juureksia. Voitele uunivuoka ja lado siihen juureksia sekä lihaa kerroksittain. Ripottele juureskerrosten päälle hieman suolaa ja pippuria. Halutessasi voit leikata kerrosten väliin myös ohuita valkosipulin siivuja. Jätä perunat alimmaiseksi ja päällimmäiseksi kerrokseksi. Sekoita lihaliemi ja olut ja kaada vuokaan ruoan päälle. Asettele joukkoon laakerinlehtiä. Hauduta vuokaa 175-asteisessa uunissa alatasolla noin tunti kannen tai folion alla, kunnes perunat ovat kypsiä. Poista folio kypsennyksen loppuvaiheessa, jotta merimiespihvi saa väriä. Tarjoile kuumana suolakurkun, saaristolaisleivän ja kylmän oluen kanssa.

Ostin kaupan lihatiskiltä takuumureaa naudan sisäpaistia ateriaa varten. Myyjän valitsema, juurikin merimiespihvejä silmällä pitäen käsitelty liha sopi minulle hyvin, sillä en itse osaa erityisemmin valmistaa lihaa. Asiaa paremmin tuntevat voivat itse ostaa kokonaisen paistin josta leikkaavat ja nuijivat mieleisensä kokonaisuuden. Aterian valmistaminen oli mielekästä ja yksinkertaista puuhaa. Käytin merimiespihvissä perunoiden lisäksi myös porkkanaa ja naurista saadakseni ateriasta tasapainoisemman. Muitakin juureksia, kuten lanttua voi käyttää. Perinteisessä versiossahan ei ole muita kasviksia perunan ja sipulin lisäksi, joten voit hyvin käyttää tätä reseptiä ja jättää vain juurekset pois. Tällöin et tarvitse yhtä paljon nestettä, noin neljä desiä riittää. Ylimääräiset juurekset kuitenkin sopivat pataan hyvin, mielestäni sellaisenaan kyseinen ruoka on aina ollut hieman tylsän makuista. Myös sipulia kannattaa käyttää runsaasti makua tuomaan. Olisin hyvin voinut lisätä joukkoon vielä neljännenkin, vaikka leikkausvaiheessa määrä vaikutti aika huimalta. Leikkasin itse naudan liian pieniksi paloiksi, eivätkä nyrkein ohentamani leikkeleet painuneet riittävästi kasaan: lihan palat olivat padassa melko pieniä ja paksuja, kun ne saisivat juuri päinvastoin olla vähän isoja ja oikein ohuita. Keitettäessä liha vetäytyy kasaan, joten raakana se saa olla hyvinkin ohutta. Suosittelen lihanuijan käyttöä.

MARGINAALISSA:

Olen aina ajatellut, etten osaa valmistaa ruokaa eikä minulla ole ruoan maustamiseen tarvittavaa loogista ajattelukykyä, mutta mitä enemmän itse teen, sen parempi huomaan olevani. Reseptejä seuraamalla perusruoan valmistaminen on amatöörillekin todella yksinkertaista ja usein hyvin vaivatonta. Tuntuu oudolta ajatella, kuinka paljon olenkaan arastellut ruoan valmistamista. Vaikka muutoin ajattelumaailmaani kuuluu, että vaivannäöllä ja harjoituksella voi oppia melkeinpä mitä vain, en osannut ajatella ruoanlaittotaidoistani samalla asenteella. Vaivaakohan monia muita sama ongelma? Tällöin kehotan tarttumaan rohkeasti keittiövälineistöön ja alkamaan harjoitella. Ilman tekemällä oppimista ei tästäkään taidosta tule mitään, ja silloin itse kukin pysyy riippuvaisena muiden valmistamasta ruoasta.

*  *  *

Last week my mother in-law asked me to prepare Sailor’s Steak so that she would then have a pre-approved recipe to try out. Of course that’s what I did, and I started by searching different types of recipes for the dish. The preparation manners vary a bit, and I used many recipes to put put this one together. Sailor’s Steak is a traditional casserole that usually contains beef, onion and potatoes, often also beer. The beef is first fried on a pan, then left simmering in a kettle and finally put together with the other ingredients, and baked in the oven for an hour or so. The result is a simple and easy dish that can also be very affordable depending on the price of the beef chosen for the casserole. I never understood the name of the dish and it still remains as a bit of a mystery, but at least nowadays, when I come across the name Sailor’s Steak, I know to expect this and not a real, big and juicy steak like I did earlier.

Sailor’s Steak:

500 g (1 lb) tender beef sirloin steak

1 kg (2,2 lbs) firm potatoes

3 onions

butter or oil

2 carrots

1 turnip

2 1/2 dl (1 cup) light beer

2 1/2 dl (1 cup) consommé

salt

grounded black pepper

laurel leaves

Take the beef to room temperature for about half an hour before preparing it. Cut the steak into thin slices and hammer them even thinner with a meat hammer. If you don’t own one, and you’ve bought beef that’s already been cut to steaks and hammered, you can also hammer it thinner with your fists. Cut the steaks into smaller pieces that are easier to get into your fork. Brown the beef with butter or oil on a frying pan on both sides and season them with salt and pepper. Do the browning in three batches: after each batch add a 1/3 cup water on the pan, stir it up with the juice on the pan and then pour both the meat and consommé formed in a kettle. After browning all the meet like this, let the beef simmer in its consommé for about 30 minutes to hour.

Meanwhile, peel the potatoes, carrots and the turnip and cut them into thin slices. Peel and cut the onions in half, then cut them into thin slices. Sauté onion. Handle an oven tray with oil and arrange the meat, potatoes, carrots, onions and turnips into layers. After each layer of vegetables, add some salt and pepper. If you want, you can also slice some garlic between the layers. Arrange the layers so that there’s potato on the bottom and on the top. Add some laurel leaves to the casserole and cover it up with a lid or some foil. Bake in a pre-heated oven (175 C / 350 F) for about an hour, until the potatoes are done. Remove the foil later, to get some colour to the casserole. Serve hot with pickles, Islander Bread and cold beer.

I bought some tenderness-guaranteed beef sirloin steaks from the supermarket. They had steaks that had been prepared especially for this dish. That was a good thing for me, since I’m not used to preparing meat myself. People who are more accustomed with handling meat can of course buy a whole roast and slice and hammer it down the way that is appropriate. Preparing the meal is very simple and quite fun, actually. Usually Sailor’s Steak includes only onion and potato, but I added some carrot and turnip to make it more balanced. You can also use other root vegetables, such as rutabaga. In case you want to prepare the traditional version without other root vegetables, you can simply leave out the carrot and turnip; in this case you also won’t need as much liquid to the casserole, about 4 dl, which is a bit more than 1,5 cups, should be enough. I think the extra vegetables were needed in the casserole: with just potatoes I've always felt the dish has lacked some taste. I cut the beef into too small pieces, and since I don't own a meat hammer and used my fists instead, the beef didn't get thin enough. The meat looses its proportions when cooked: it shrinks down and gets thicker. The pieces should be very thin and a bit too big to fit your mouth. Mine were thick and small.  I suggest you use a meat hammer with this one.

OVER THE EDGE:

I’ve always thought I’m not good at cooking and that I lack the ability to think logically when seasoning food. Lately I’ve realized that the more I cook myself, the better I get. When following a recipe, preparing basic food is very simple and effortless even to amateurs. Even though I tend to believe that learning just about anything is possible with some effort and practise, somehow I couldn’t see cooking that way. It's a bit weird thinking how many times I've been shy towards cooking. I wonder if many people have the same problem? If you do, I urge you to grab those kitchen supplies and bravely start your own experimental. This is a thing you will learn by doing. Otherwise you’ll just stay dependant on the food that other people prepare for you, and that's never a good thing.