Gluteenittomat veriletut – Gluten Free Blood Pancakes

"Letut on helppo valmistaa gluteenittomina tattarijauhoista, mutta yhtä lailla sama resepti toimii ohra-, ruis- ja vehnäjauhojenkin kanssa.

Veren käyttö ruoassa on aihe, joka jakaa ihmisiä kahtia. Monet uskonnot kieltävät veren käytön, toisaalla verellä on suuri merkitys niin yleisesti kulttuurissa kuin ruoanvalmistuksessakin. Siitä saa paljon rautaa ja muita ravintoaineita, mutta toisekseen on sen käyttö myös perusteltua teuraseläimen mahdollisimman tarkalla hyödyntämisellä. Veri ruuassa on joillekin ihmisille ehdoton ei sen herättämien mielikuvien ja myös koostumuksensa vuoksi: esimerkiksi veriletut ovat tavallisia ohukaisia huokoisempia ja jämäkämpiä. Itsessään veren makua ei tarvitse tietenkään pelätä, samalla tavoin kuin mustassa makkarassakaan veri ei maistu vereltä. Suomessa ja muissa pohjoismaissa verta on käytetty perinteisesti ruoka-aineena, mutta einesruokien määrän lisäännyttyä moni ryhtyi ostamaan veriohukaiset valmiina kaupasta. Parhaimmillaan veriletut kuitenkin ovat vastapaistettuina ja kostean muhevina.

Gluteenittomat veriletut (8:lle):

5 dl naudan verta

5 dl gluteenitonta olutta, maitoa tai vettä

5 dl tattarijauhoja

1 suuri sipuli

2 rkl voisulaa

1 valkosipulin kynsi

1 1/2 tl suolaa

1 1/2 tl meiramia

valkopippuria

Sulata naudan verta 12 tuntia jääkaappilämmössä. Kuori ja hienonna sipuli, kuullota se pannulla ja anna jäähtyä. Vatkaa veri kuohkeammaksi ja lisää joukkoon voimakkaasti sekoittaen myös olut. Purista valkosipuli ja sekoita taikinaan muut ainekset. Anna taikinan turvota jääkaapissa 1/2–1 h. Paista veriletut valurautapannulla keskilämmöllä. Tarjoa keitettyjen perunoiden, maitokastikkeen ja puolukkasurvoksen kera.

Vaikka olenkin itse tottunut syömään verilettuja, oli ensimmäinen kerta itse tehdessä kuitenkin jotenkin jännä. Toisaalta kiedoin esiliinan entistä tarkemmin ympärilleni, toisaalta pelkäsin, että veri alkaa ennakoimattomasti roiskua ympäriinsä tuhoten kauniin essuni. Veren koostumus kuitenkin muuttuu yllättävän paljon vatkatessa, kun se täytyy pienistä ilmakuplista. Valmis taikina on paksua ja hieman epämääräisen väristä. Pikkulettupannua käytettäessä painoin kauhalla lopuksi taikinaan vähän vauhtia, jotta se leviäisi koko alueelle tasaisesti eikä taikinaa tulisi yksittäiseen lettuun liikaa. Sopivan paistolämpötilan katsoin kuusiasteikkoisella liedellä olevan kolmosen ja nelosen välissä, jolloin letun raaka pinta ehti sopivasti sekin kypsyä ennen kääntämistä. Liian kuumalla pannulla letun pinta jää helposti liian taikinaiseksi, jolloin lettu käännettäessä hajoaa.

Verilettujen kanssa samankaltainen ruoka on veripalttu, joka on verilettua paksumpi ja suurempi paistos. Sen ainekset ovat samat kuin ohukaisessakin, ja myös se on perinteisesti tarjottu keitettyjen perunoiden, maitokastikkeen sekä puolukkasurvoksen kera. Letut on helppo valmistaa gluteenittomina tattarijauhoista, kuten tein tänään äitini pyynnöstä, mutta yhtä lailla sama resepti toimii ohra-, ruis- ja vehnäjauhojenkin kanssa: ruisjauhoja käytettäessä kannattaa osa jauhoista olla kepeämpää vehnää tai grahamia. Kokeile, millä jauhoilla tai niiden sekoituksilla löydät itsellesi mieluisimmat makuvivahteet. Ei muuta kuin hemoglobiiniarvot kohdilleen!

*  *  *

The interest of using blood in food is a question that divides people into two different groups. Many religions deal with the topic reluctantly, where as in some cultures blood has a significant role both in the culture itself as well as in its food. Blood contains a lot of iron and other nutrients, but another good reason for using it is that it’s one more part of an animal that can be utilised. For some people blood as an ingredient is a huge No because of its texture: for example blood pancakes are fluffier and sturdier than the normal ones. Don’t be afraid that there would be any taste of fresh blood itself in the dish; of course the taste changes as the dough cooks. In Finland, as well as in other Nordic countries, blood has been commonly used in cooking, but as the convenience food became more common, people started to buy their blood pancakes from the stores. I have to say, that they are still best eaten right after frying, when they are moist and tender.

Gluten Free Blood Pancakes (8 portions):

5 dl (2 cups) cattle blood

5 dl (2 cups) gluten free beer, milk or water

5 dl (2 cups) buckwheat flour

1 big onion

2 tbsp. melted butter

1 garlic clove

1 1/2 tsp. salt

1 1/2 tsp. marjoram

white pepper

If you buy frozen blood, let it melt in the fridge for about 12 hours. Peel and chop the onion, sweat it on a frying pan and let cool down. Whip the blood carefully to give it a foamier consistency, and add the beer to it. Press the garlic and add other ingredients to the dough. Let the dough puff up in the fridge from 30 minutes to an hour. Fry the blood pancakes with butter on a cast iron pan using medium temperature. Serve with boiled potatoes, white sauce and mashed lingonberries.

Even though I’m used to eating blood pancakes, preparing them by myself for the first time was actually quite interesting. On one hand I wanted to wrap myself into a big apron deeper than ever, on the other hand, I was afraid that the blood would all of the sudden start splashing around uncontrollably and destroy the beautiful apron. But as it turns out, whipping blood gives it quite a different consistency and after a while it didn’t splash at all. The dough is quite thick and has a slightly suspicious colour. I used a frying pan for small pancakes, and because of the thickness, I gave the dough a little kick with my ladle so that it would spread evenly and I wouldn’t have to use too much of it. My stove has six switches for heat, and I found that a good temperature for blood pancakes is between the third and the fourth. This way the raw side wasn’t too sticky when flipping the pancake over. When using higher temperature the bottom size is in risk to get burned while the raw side still has a lot of dough: when flipping, the pancake breaks easily.

In addition to blood pancakes, traditional Finnish food culture also has a dish called Veripalttu (blood pudding), which has the same ingredients but is bigger and thicker than blood pancakes. Blood pudding can also be served with boiled potatoes, white sauce and smashed lingonberries. Both of these dishes are easy to prepare gluten free by using buckwheat flour, as I did today, but you can just as well use barley, rye or plain flour; when using rye flour it might be good to have some amount of softer flour in the dough, too, like plain flour or graham flour. Try out yourself, which way you like it. Let’s get our haemoglobin rates back where they used to be!