"Tämä kakku kirvoittaa taatusti kahvipöydässä uteliaita arvailuja, sillä omaperäisen maun salaisuutta on vaikea päätellä.
Muutama päivä
sitten kuivasin mesiangervon kukintoja ja suunnittelin innoissani niiden
käyttämistä mausteena kuivakakussa. Kahvitan sukulaisiamme sunnuntaina ja päätin tehdä
kuivakakun etukäteen ja pakastaa sen viikonlopun töiden vähentämiseksi. Tässä
kakussa toimii pohjalla perus kuivakakkuresepti, mutta mesiangervo tuo siihen
vaniljaan ja yrttiin vivahtavaa makua. Luulenpa, että tästä lähtien kaapissani
täytyy aina olla kuivattua mesiangervoa, niin upeasti se elävöittää
leivonnaisen makua!
Mesiangervokakku:
150 g voita
3 1/3 dl sokeria
4 kananmunaa
5 1/2 dl
vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 1/3 dl
maitoa/mehua
2 tl kuivattua
mesiangervon kukintoa
(1 rkl
sitruunamehua)
Vuokaan:
voita
mannaryynejä/korppujauhoja
Voitele ja jauhota
suuri kakkuvuoka. Sekoita pehmennyt voi sokerin kanssa kuohkeaksi. Lisää
kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita keskenään vehnäjauhot sekä
leivinjauhe ja lisää taikinaan siivilän läpi ravistellen, vuorotellen nesteen
ja mausteiden kanssa. Kumoa taikina vuokaan ja paista 175-asteisen uunin
alatasolla n. 1 h.
Mesiangervon makua
on vaikea kuvailla, sillä se on hyvin omintakeinen. Se tuoksuu vaniljaiselta
sekä asteen verran salmiakkiin vivahtavalta ja sopii leivonnaisissa
erinomaisesti juuri vaniljan kotimaiseksi vaihtoehdoksi. Paistettaessa
mesiangervon aromi hieman vahvistuu, joten lisää sitä taikinaan varoen. Tämä
kakku kirvoittaa taatusti kahvipöydässä uteliaita arvailuja, sillä omaperäisen
maun salaisuutta on vaikea päätellä.
MARGINAALISSA:
Vaikkakin einesten
ja teollisesti tuotetun ruoan käytön vähentäminen on mielestäni järkevä tavoite,
ei siihenkään tulisi kiinnittyä liian voimakkaasti. Itselle tärkeiden arvojen
tavoitteleminen ja niiden mukaisesti eläminen ei saisi muuttua ruokafasismiksi,
joka voi johtaa ahdasmieliseen paremmuusajatteluun tai toisten ihmisten
tunteiden ja tarkoitusperien sivuuttamiseen. Kuten olen aiemminkin todennut,
ruoalla on voimakas sosiaalinen merkitys, ja joskus myös kaupasta noudettu
kahvipulla tai pussiaineksista valmistettu pataruoka vie ruoka-ainesten
luonnonmukaisuutta tärkeämpään tavoitteeseen – välittämisen, rakkauden ja
ystävällisyyden osoittamiseen toista ihmistä kohtaan. Sen sijaan että
alkaisimme arvostelemaan puolivalmisteen luonnottomuutta, tulisi meidän kysyä
itseltämme, mikä on toiminnan lopullinen tavoite ja antaa siten arvo toisen
osoittamalle huomaavaisuudelle. Loppujen lopuksihan ruoalle ei tulisi antaa
itseisarvoa, vaan ennemminkin toimintamme päämäärän tulisi olla se todellisuus,
johon ruoan kautta on mahdollista kiinnittyä.
* *
*
A few days ago I dried some Meadowsweet flowers
and decided to try them out in a bundt cake. I graduated with a bachelor’s
degree of educational sciences this spring, and on Sunday I’m celebrating it
with family members. To ease up the weekend tasks I decided to bake the cake
beforehand and freeze it. The basic cake recipe is very simple and common, but
Meadowsweet brings the whole a vanilla-like, herbal flavour. I strongly believe
that from now on I will always need to have some dried Meadowsweet in the
cupboards, it invigorates the pastry in a new way!
Meadowsweet Cake:
150 g (5 oz) butter
3 1/3 dl (1 1/2 cups) sugar
4 eggs
5 1/2 dl (2 1/4 cups) plain flour
2 tsp. baking powder
1 1/3 dl (1/2 cup) milk/juice
2 tsp. dried Meadowsweet
(1 tbsp. lemon juice)
Tin:
butter
semolina/breadcrumbs
Preheat the oven to 175 C / 345 F. Butter and
flour a large cake tin. Foam the soft butter and sugar and add in the eggs one
by one while strongly stirring. Mix together plain flour and baking powder and
add into the dough through a strainer, in turns with the liquid and seasonings.
Place the dough into the tin and bake on the lower rack for about an hour.
The flavour of Meadowsweet is hard to describe;
it is so original. It smells a bit like vanilla and liquorice, and suits many
pastries when you want to replace vanilla with something a bit edgier. To us
Finns, at least, Meadowsweet is also a domestic spice compared to vanilla. The
flavour strengthens a bit when baked, so be careful with the herb when adding
it to the pastry. I bet this cake evokes some curios guesswork around the
table, as the source of the distinctive flavour is not easy to figure out.
over the edge:
Even though I find it reasonable to try to
reduce the use of ready made and processed products, this object should not
become too massive. The pursuit of one’s own values should not result in food
fascism that can come out as a way of egoism and narrow-minded belief of
superiority and finally lead to ignoring other people’s feelings or intentions.
As I have said earlier, food has a strong social role in life, and sometimes a
ready-made bun loaf or recipe mix can lead to something bigger than discussing
the superiority of ingredients; showing love and friendship to the ones that
are close. Instead of criticizing how unnatural a processed product is, we
should be able to recognize the real meaning of the gesture and acknowledge the
consideration that has been shown. After all, food shouldn’t be given an
intrinsic value; the aim of our actions should be in the (social) reality that
we can connect to through food.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti