Mustaa samettia – Black Velvet

"Vaikkei mustajuuri ole kovin tunnettu ja yleinen ruoka-aines, se sisältää runsaasti rautaa ja on loistava makuelämys. 

Jälleen kerran sain havahtua siihen, kuinka kauppareissulla saatan inspiroitua ihanista vihanneksista ja kotona autuaasti unohtaa ne. En saa palauteltua mieleeni, milloin tarkalleen ottaen löysin mustajuurta kaupan juuresosastolta, mutta innostuin siitä mahdottomasti. Samettisen pehmeän keiton maku tulvahti mieleeni ja poimin käärön koriini. Onneksi juurekset säilyvät erinomaisesti, etenkin multaisiksi jätettyinä, sillä tuosta hetkestä on jo tovi aikaa. Herkempi ruoka-aines olisi sanonut siinä ajassa jo sopimuksensa irti mitä  minulla kestää inspiraationi toteuttamiseen. Juuret olivat hieman taipuisamman tuntuisia kuin ostettaessa, mutta sosekeittoa tehtäessä ei tarvitse nirsoilla. Ja kas, päiväni menyy heitti kuperkeikkaa huomatessani, että jääkaapista löytyi myös muut keittoon tarvittavat ainekset. Tätä ei oikeastaan koskaan tapahdu: siis jonkinlainen spontaani kokeilu mahdollistui keittiössämme tänä aamuna kello 7.26. Taputtelin käsiäni innoissani yhteen.

Samettinen mustajuurikeitto:

100 g purjosipulia (valkoinen osa)

voita

3 jauhoista perunaa

7 dl vettä

400 g mustajuuria

2 dl ruokakermaa

suolaa

valkopippurijauhetta

muskottipähkinäjauhetta

mustapippurirouhetta

Pese ja silppua purjosipulin valkoinen osa. Kypsennä se voissa keittokattilan pohjalla. Kuori ja paloittele perunat ja lisää keitinveden kanssa kattilaan. Kuori mustajuuret valuvan veden alla ja paloittele ne suoraan kattilaan. Keitä miedolla lämmöllä noin 30 minuuttia, kunnes kasvikset ovat pehmeitä. Soseuta keitto ja lisää siihen ruokakerma ja mausteet. Tarjoile kunnon rieskan ja esimerkiksi auringonkukansiementen kera.

Mustajuuri on sukua voikukalle. Sen huomaa, kun juureksen kuorii, ja siitä tihkuu vaaleaa maitiaisnestettä. Jos et upota kuorittuja juuria sitruunamehulla maustettuun veteen, niiden pinta tummuu nopeasti. Keittoon lisättäessä tosin juuret voi käsitellä yksitellen suoraan kattilaan. Muutenkin multaiset ja tahmeaa maitiaisnestettä erittävät juuret kannattaa kuoria juoksevan veden alla, niin se hoituu siististi. Mustajuuren maku on mieto ja sitä voi käyttää parsan tavoin. Vaikkei mustajuuri ole kovin tunnettu ja yleinen ruoka-aines, se sisältää runsaasti rautaa ja on loistava makuelämys. Valmistamani määrä on riittoisa pääruoka ainakin kahdelle, alkukeittona se toimii mainiosti neljällekin aterioijalle.

*  *  *

Once again it has been proven that once in the store I am fully capable of getting over-exited about some lovely vegetables but I quickly forget about them when I get home. I’m not even sure when it was when I found these black salsifies, but I was ever so happy. I could almost taste the soft flavour of a pureed black salsify soup on my tongue as I placed the bundle in my basket. Luckily root vegetables are very long lasting, especially when still covered with dirt, because apparently it can take a while for me to realise any of my plans. The black salsifies were a bit more pliable than at the time of purchase, but I don’t think one needs to be very picky when making pureed soup. And what do you know, my plans for the meal of the day changed completely when I noticed I even had all the ingredients for the soup. This almost never happens: some kind of a spontaneous experiment became possible in our kitchen at 7.26 AM. I was so glad I clapped my hands together.

Soft Black Salsify Soup:

100 g (3 1/2 oz) leek (the white part)

butter

3 floury potatoes

7 dl (3 cups) water

400 g (14 oz) black salsifies

2 dl (3/4 cup) half and half / single cream

salt

powdered white pepper

powdered nutmeg

crushed black pepper

Wash and chop the leek. Fry it on the bottom of the soup kettle with some butter. Peel and cut the potatoes and add them to the kettle with the water. Peel the black salsifies under running water and cut them straight into the kettle. Cook for about 30 minutes until the veggies are soft. Puree the soup with a blender bar and add in the half and half and the seasonings. Serve with proper barley bread and some sunflower seeds, for instance.

Black salsify is similar to dandelion. You notice it when you peel the root and it oozes white sap. If you don’t soak them in some water with lemon juice when peeled, the surface will turn dark. If you are using black salsify in a soup however, you can simply just peel and chop them one by one straight into the soup. When peeling the vegetable it’s good to use running water; that way it won’t be as messy. The flavour of black salsify is mild and pleasant and you can use it the same way as asparagus. Even though not very common or well-known, black salsify contains a lot of iron and serves as a delicious meal. The amount I made today is more than enough for at least two portions as a main course, but if you are serving it as a starter, it should be enough for four people.