"Ennen vanhaan hillon päälle tavattiin kaataa vielä ohut kerros parafiinia ja sen jälkeen suljettu hillopurkki peitettiin pergamiinipaperilla.
Palasin eilen
vadelma-apajilleni pari päivää viime reissun jälkeen, ja pensaikossa oli
kypsynyt entistäkin suurempi saalis täydellisiksi, suuriksi pulleroiksi.
Saalista kertyi lähes kaksi litraa, ja päätin tällä kertaa valmistaa siitä
pienen määrän hilloa. Apuna käytin mummoni vanhaa keittokirjaa nimeltään
Keittotaito koteja ja kouluja varten (Koskimies, H. & Somersalo, E. 1950.
Porvoo: WSOY). Kirja neuvoo kattavasti myös marjojen ja hedelmien säilömiseen.
Mehukkaampia
marjoja, kuten esimerkiksi vadelmia, muuraimia, mustikoita ja mesimarjoja,
valmistetaan hilloksi mehustamalla niitä ensin sokerissa yön yli. Sen sijaan
tiiviimmät marjat, kuten puolukat, karviaiset, viinimarjat ja pihlajanmarjat
keitetään sokeriliemessä hilloksi. Hilloa keitettäessä on tärkeää, että
huolella puhdistetut marjat saatetaan hitaasti kiehumaan: näin hillosta tulee
kirkkaampaa ja kauniimpaa. Keitettäviä marjoja ei kannata sekoittaa, vaan
kattilaa neuvotaan ravistelemaan keiton aikana, jotteivät marjat täysin
soseentuisi. Marjojen annetaan keittämisen jälkeen jäähtyä puolittain, jotta ne
imisivät itseensä mahdollisimman paljon nestettä. Tämän jälkeen vielä
puolilämmin hillo purkitetaan kuumiin hillopurkkeihin, jolloin hillon pintaan
muodostuu vähittäisen jäähtymisen ansiosta ohut kalvo, joka suojaa alla olevia
marjoja, ja jotta purkkiin muodostuu tyhjiö. Ennen vanhaan hillon päälle
tavattiin kaataa vielä ohut kerros parafiinia ja sen jälkeen suljettu
hillopurkki peitettiin pergamiinipaperilla.
Vattuhillo:
2 kg vadelmia
1 1/2–2 kg sokeria
Lado peratut vatut
suureen kattilaan kerroksittain sokerin kanssa. Anna mehustua yön yli.
Seuraavana päivänä kuumenna marjat pienellä lämmöllä kiehuviksi. Kuori pinnalle
muodostuvaa vaahtoa ja keitä, kunnes hillo hieman sakeentuu. Marjojen
kosteudesta ja määrästä riippuen tähän voi mennä puolesta tunnista tuntiinkin.
Älä sekoita hilloa, vaan ravistele kattilaa välillä. Kun hillo on valmista,
anna sen jäähtyä hieman. Pese tällä aikaa hillopurkit ja laita ne kylmään
uuniin. Kuumenna uuni 100 asteeseen ja anna purkkien puhdistua puoli tuntia.
Täytä kuumat hillopurkit kokonaan kuumalla hillolla ja sulje kannet
huolellisesti. Käännä purkit jäähtymään ylösalaisin. Säilytä hilloa joko
pimeässä huoneenlämmössä tai jääkaapissa.
Kirja tietää
kertoa, että hillo eroaa hillokkeesta siinä, että hillossa on enemmän sokeria.
Hillokkeeseen käytetään yleensä säilöttävää marjakiloa kohden 1/2–3/4 kg
sokeria, kun taas hilloon käytetään 3/4–1 kg sokeria. Sokerin määrään vaikuttaa
tietysti säilöttävän marjan tai hedelmän luontainen makeus. Koska vadelmat ovat
muutenkin hyvin makeita, käytin hilloon vähäisemmän määrän mukaisesti sokeria.
Nykyisin on yleistä käyttää hillon valmistukseen erityistä hillosokeria, johon
on lisätty pektiiniä hyydyttämisen edistämiseksi. Minä kuitenkin päätin
kokeilla hillon valmistamista tavallisen taloussokerin kanssa nähdäkseni, kuinka
kauan tällaisen määrän keittämiseen kuluu aikaa. Hillon keitteleminen on sen
verran vaivatonta puuhaa, että se hoituu muun puuhastelun ohessa eikä pidemmän
kaavan mukaan eteneminen sinällään haittaa. Pitkä keittoaika kuitenkin
vaikuttaa luonnollisesti vitamiinien määrään hillossa.
* *
*
I returned to my raspberry treasure two days
after I had last visited it, and the bushes were once again full with the
perfect huge fatties. I managed to pick almost two litres (4 pt) of
raspberries, and this time I wanted to try out good old raspberry jam. I used
my granny’s old cookbook from 1950 to help me, because it has a lot of
information about storing berries and fruits.
The juicier berries, such as raspberries,
cloudberries, blueberries and arctic raspberries are prepared by letting them
rest with sugar over night, so that the juice separates from the berries.
Instead, firmer berries, such as lingonberries, gooseberries, currants and
rowanberries need to be cooked in sugar mixed with water. When cooking jam it
is important that the carefully cleansed berries are slowly brought to a boil;
this way the jam will be more clear and beautiful. You shouldn’t stir the
berries while cooking, but shake the kettle, so the berries wouldn’t break too
much. Let the jam cool down half way, so that they absorb as much liquid into
them as possible. Put the jam into hot jars when it’s still quite hot. When the
jam cools down slowly, it will form a thin skin that will protect the berries.
In the old days people used to pour a thin layer of paraffin over the jam
before closing the jars, and finally they would cover the jars with parchment
paper.
Raspberry Jam:
2 kg (4 1/2 lbs) raspberries
1 1/2–2 kg (3 1/3–4 1/2 lbs) sugar
In a large kettle, layer the berries and sugar
and leave to rest over night so the juice starts to separate from the berries.
The next day, bring the berries slowly to a boil. Shake the kettle while
cooking and peel off the foam that forms over the berries. Cook until the jam
has thickened a bit: depending on the amount of liquid and the berries this
could take from 30 minutes to an hour. Remove the jam from heat and let cool
down. Meanwhile, wash the jars and place them in a cool oven. Bring the oven to
100 C / 210 F. Heat the jars for half an hour. Fill up the hot jars with the
still hot jam and close carefully. Turn the jars upside down to cool down.
Store the jam in a dark place if in room temperature. You can also store them
in fridge.
The book tells us, that the difference between
jam and compote is that jam has more sugar in it. In compote a normal amount is
1/2–3/4 kilos of sugar per every kilo of berries. In jam the amount is between
3/4 and one kilo of sugar. The amount of sugar needed depends on the natural
sweetness of the berries that are used. I used the smaller amount of sugar for
the sweet raspberries. Nowadays it is common to use special sugar for jam that
has pectin in it to coagulate the jam. When using jam sugar you won’t have to
cook it as much. I however decided to use basic sugar this time; just to try
out how much time this amount of berries need to be cooked. Cooking jam is so
effortless you can do it along other tasks at home, so taking more time for it
is not a big deal. The time used in cooking, however, affects the amount of
vitamins there will be left in the jam.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti