Olen jo pitkän
aikaa ollut kiinnostunut erilaisista luonnonkasviksista ruoanlaitossa. Kauniit,
pumpulin pehmeinä tursuilevat mesiangervon (Filipendula ulmaria) kukinnot kiinnittivät viime
viikolla huomioni työmatkan varrella ja aloin suunnitella niiden keräämistä
kuivausta varten. Sinä päivänä kun olin varustautunut ylimääräisellä kassilla
ja saksilla työmatkalle alkoi kuitenkin sataa, ja suunnitelmani vaikuttivat
valuvan pisaroiden mukana hukkaan. Onneksi viikonloppureissulla Etelä-Savossa
läheisen niityn laidalla kasvoi runsaasti mesiangervoja, sillä eilisellä
työmatkalla sain huomata ihailemieni tylvöjen kukkineen jo auttamatta yli ja
muuttuneen rusehtaviksi.
Mesiangervon
kuivatus:
Kerää mesiangervo
varsineen aurinkoisen päivän iltana, jolloin kasvi on mahdollisimman kuiva.
Kuivatukseen sopii kukkaan puhjennut mesiangervo, joka on edelleen vaalea:
ruskeaksi ylikukkineita kasveja ei kannata kuivata. Ripusta kasvi varrestaan
ylösalaisin roikkumaan tai erittele kasvin lehtiä tai kukintoja kuivurin
ritilöille. Kuivata, kunnes kasvin osat ovat täysin kuivia. Hiero kuivatettu
mesiangervo ilmatiiviiseen säilytysastiaan siivilän läpi. Näin saat siitä
vaivattomasti eroteltua jäljelle jääneet kovemmat lehtiruodit ja varren osat.
Voit myös riipiä kukintoja ja valkoisia nuppuja kevyesti sormin, jos haluat
niiden säilyvän mahdollisimman kokonaisina. Jos kuivatat sekä lehtiä että
kukintoja, säilö ne erikseen, niin voit käyttää niitä eri tarkoituksiin.
Suomessa yleinen
mesiangervo viihtyy kosteilla alueilla peltojen laidoilla ja niityillä. Suuret
kukinnot ovat vaivattomia kerättäviä ja esimerkiksi ylösalaisin kuivattaminen
varressaan edelleen kiinni vaikuttaa hyvin kätevältä menetelmältä. Sen sijaan itse
nipsin kukkatöyhtöjä erikseen kuivuriin, jolloin työn määrä oli huomattavasti
suurempi. Mesiangervoa voi käyttää monipuolisesti rohdoskasvina. Se sisältää
luonnon omaa salisyylihappoa ja auttaa siten erilaisiin flunssaoireisiin,
päänsärkyyn ja myös reumakipuihin. Sekä lehtiä että kukkaan puhkeavia kukintoja
voi kuivattaa teessä käytettäväksi. Mesiangervoteetä ei voi keittää, etteivät
vaikuttavat aineet haihdu: sen sijaan kukkia ja lehtiä sekoitetaan kuumaan
veteen ja teen annetaan hautua yön yli. Teetä ei tulisi käyttää kuin
väliaikaiseen lääkitsemiseen, jottei siitä tulisi liika-annostusta.
Rohtona käyttämisen
lisäksi mesiangervon kukintoja on käytetty myös paljon etenkin siman, viinin ja
oluen maustamiseen. Sitä voi kokeilla erilaisiin jälkiruokiin sekä myös
keittoihin makua tuomaan. Tuoreita lehtiä voi lisätä esimerkiksi salaattiin
makua tuomaan. Tuoreena mesiangervon maku on hyvin vahva, ja vaikka tuoksu
kuivattaessa mietoneekin, maku ei, joten kannattaa yrttiä lisätä ruokaan
vähitellen ja maistellen. Myös hyönteiset huomaavat voimakkaan kasvin: kukinnot
kannattaa tarkistaa erilaisten toukkien ja siivekkäiden varalta.
Vierailemallani niityllä viihtyi aurinkoisena päivänä huomattava määrä
kimalaisia ja paarmoja, joista jälkimmäiset pääsivät pistämään suojaamattomat
sääreni lukuisille paukamille. Edelleen pihalla kukintoja erotellessani
hyönteiset lentelivät kuivurin ritilälle kuin huumaantuneina yrtin tuoksuista.
Eikä se ole ihme, aromaattinen tuoksu todella on huumaavan herkullinen enkä
malta odottaa että pääsen pian kokeilemaan sitä suunnittelemani kuivakakun
mausteena.
* *
*
For some time now I’ve been extremely
interested in using different kinds of natural herbs in cooking. The beautiful,
softly flouring Meadowsweet (Filipendula ulmaria) caught my eye a few days ago on my way to work
and I started planning on how to pick them and dry them for later use. Well,
the day came when I finally had an extra bag and scissors with me, and it
started to rain. I could just feel my great plans dripping down alongside with
the raindrops. Luckily I found lots of meadowsweet on a weekend trip to
Southern Savonia, and managed to dry them after all; when I got back home and
went to work yesterday, I could see that the ones I had seen before had already
blossomed all the way; you can’t dry the ones that are brown.
How to dry Meadowsweet:
Pick Meadowsweet after a sunny day, when the
herb is as dry as possible. The best kind of Meadowsweet to dry is one that
blossoms with white flowers: if the flowers are already brown, there’s no use
drying them. Hang the herbs upside down or separate flowers and leaves on a
dryer. Let the herb dehydrate until completely dry. Rub the dry Meadowsweet
through a strainer and preserve it in an airtight can. With a strainer it’s
easy to separate the bigger stems from the flowers. If you don’t want to break
the flowers and white buds, you can also gently rub them between your fingers;
this requires more work, though. If you are drying both the leaves and
inflorescences of Meadowsweet, store them separately, so you can use them for
different purposes.
Meadowsweet is very common in Finland and grows
in damp surroundings, such as meadows or edges of fields. The big
inflorescences are easy to pick and dry when still attached to their stems; just
hang them upside down in a dry place. I however dried the herbs in a dryer, so
I took the flowers apart, which took quite a long time. Meadowsweet is a very
multifaceted herb. It contains natural salicylic acid and can be used for
treatment of common cold, headache and rheumatism. Both the leaves and the
inflorescences can be used for tea. Meadowsweet tea should not be cooked, but
the herb should be mixed together with hot water and left to infuse over night.
The tea should only be used for temporal medication to avoid overdose that can
cause dizziness, nausea and abdominal pain. (The information is from a book written by Toivo Rautavaara , a Finnish
doctor of Agriculture and Forestry.)
In addition to medical treatment, meadowsweet
can also be used as a seasoning; it has been used for mead, wine and beer, for
instance. You can try it for different desserts and even spice up soup with it.
The fresh, green leaves can be used in salads. When still fresh, the scent and
flavour of meadowsweet is very strong. After drying the scent gets weaker, but
the flavour only strengthens, so use it in small amounts and add little by
little to find the right amount. Also insects are drawn to this strong herb; I
recommend checking the inflorescences carefully before drying them. When I went
to collect the herb from a sunny meadow I found dozens of bumblebees and
gadflies; the latter managed to sting my legs many times as I had not come to
think of covering myself up. And when I was sitting in the yard, separating the
herbs to the dryer, the scent still lured many insects into the flowers. I’m
not surprised; the aromatic scent is so delicious I can’t wait trying it out on
a bundt cake I’m planning for next weekend!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti