Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuivakakut. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste Kuivakakut. Näytä kaikki tekstit

perjantai 25. joulukuuta 2015

Hedelmäkakku kruunaa joulun – Fruit Cake Makes Christmas




"Oma versiomme on hieman alkuperäistä verrokkiaan riisutumpi.

Kuivahedelmistä valmistetut kakut ovat joulunajan klassikoita ympäri maailmaa. Saksalaisilla on keskiajalta periytyvä hiivapohjainen stollen, italialaisilla 1200-luvulla syntynyt karamellimainen panforte, useilla itä-eurooppalaisilla mailla sekä Venäjällä hapanmaitopohjainen keks. Portugalilaiset herkuttelevat joulun aikaan hiivataikinasta leivottavalla bolo rei -kakulla, englanninkielisillä Karibian alueilla puolestaan nautitaan rommilla terästettyä mustaa hedelmäkakkua. Listaa voisi jatkaa äärettömästi. Suomalaiseenkin jouluun kuuluu perinteisesti hedelmäkakku. Meidän kakkumme on alunperin kotoisin Englannista. Siellä tämä maukas kakku ilmeisesti on erityisen suosittu joulun aikaan ja sitä nautitaan jo hyvissä ajoin ennen joulua ja aina loppiaiseen saakka. Alkuperäinen englantilainen joulukakku kostutetaan rommilla ja kuorrutetaan aprikoosihillolla ja pähkinävoilla tai marsipaanilla ja valkuaiskuorrutteella. Oma versiomme on hieman alkuperäistä verrokkiaan riisutumpi, sillä itse en ainakaan ole tottunut käyttämään siinä rommikostuketta tai kuorrutteita. Jotkut  liottavat kuivahedelmiä rommissa yön yli ennen taikinaan lisäämistä, jolloin kakku saa lisämakua.


Hedelmäinen joulukakku:

200 g voita
2 dl sokeria
3 kananmunaa
2 tl leivinjauhetta
3 1/2 dl vehnäjauhoa
1 1/2 dl rouhittuja manteleita
1 dl rusinoita
100 g appelsiininkuoripaloja
100 g sukaatteja

Vaahdota huoneenlämpöinen voi ja sokeri keskenään. Lisää kananmunat yksitellen. Sekoita leivinjauhe ja vehnäjauhot keskenään ja lisää vähitellen taikinaan. Lisää taikinaan lopuksi pähkinät ja hedelmät. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka ja paista 200-asteisessa uunissa noin 45 minuuttia. Peitä kakun pinta leivinpaperilla jos se alkaa tummua liikaa. Anna kakun vetäytyä vähintään seuraavaan päivään. Seulo kakun pinnalle tomusokeria tai koristele pikeerillä juuri ennen tarjoilua. 


Hedelmäkakun hyvä puoli on se, että se säilyy hyvin. Voit valmistaa sen hyvissä ajoin, kääriä folioon ja kätkeä jääkaapin perukoille.  Rommikostukkeisten versioiden kerrotaan olevan parhaimmillaan viikon, pari valmistuksen jälkeen, mutta alkoholittomat kakut luultavasti maistuvat makeimmin parin päivän päästä leivonnasta. Itsekin intouduin hedelmäkakusta ihan uudelleen sen palauttaessa mieleen makumuistoja vuosien takaa.  Kostuttamattomanakin tämä kakku on mehevä ja maukas ja sitä voisi syödä vaikka vuoden ympäri! 


*  *  *




Fruit cakes made of dried fruits and different types of nuts are holiday season classics around the world. The Germans have their yeast based stollen that originates to medieval times, the Italians have enjoyed their caramel-like panforte since the 13th century, and many East European countries and Russia have sour milk based keks. During Christmas time the Portuguese relish with their bolo rei made of yeast dough, whereas in the anglophone areas in the Carribean people make rum based black cake. I could go on and on with the list. 

We Finns also have a tradition of baking a fruit cake during Christmas time. The common version is originated in England. Over there the tasty cake seems to be very popular during the holidays, and it is baked well before Christmas and enjoyed all the way at the end of the season, 5th of January. The original English Christmas cake is moistened with rum and covered with apricot jam and peanut butter or marzipan and egg white frosting. Our version is a bit more simple, at least I'm not used to moistening the cake with rum nor using heavy frosting. Some people do soak the fruits in rum, though, to give the pastry some extra aroma. 


Simplified Fruit Cake:

200 g (7 oz) butter
2 dl (1 cup) sugar
3 eggs
2 tsp. baking powder
3 1/2 dl (1 1/2 cups) plain flour
1 1/2 dl (3/4 cup) crushed almonds
1 dl (1/2 cup) raisins
100 g (3 1/2 oz) sugared orange peel
100 g (3 1/2 oz) sugared lime peel

Mix together room temperature butter and sugar. Add in the eggs one by one. Mix together the baking powder and plain flour and add them into the pastry little by little while mixing it. Finally, add in the nuts and dried fruits. Butter a cake tin and sprinkle some breadcrumbs or coconut flakes on the surface. Bake the cake in 200 C / 400 F for about 45 minutes. Cover the surface with a baking paper, if it starts to get too dark while baking. Let the cake rest at least until the next day. Before serving it, decorate the cake with powdered sugar or frosting. 


The good thing with the fruit cake is that it only gets better with time. You can bake it well beforehand, wrap it in foil and hide it in the fridge. The ones that have rum as moistening are told to be at their best after a week or two, but I reckon the non alcoholic version is good to go after a day or two. I got carried away with this delicious cake as it brought back tasty memories from the childhood. Even without any moistening this cake is juicy and tasty. I could eat it all year round!






sunnuntai 2. marraskuuta 2014

Mehevät porkkanaleivokset – Juicy Carrot Squares




"Sulatejuustosta tulee kuorrutteeseen mielenkiintoinen, hieman suolaiseen taittuva lisä, joka sopii porkkanaleivoksiin erinomaisesti. 

Minun on jo pitkän aikaa tehnyt mieli porkkanakakkua. Tässä yksi päivä päätin käyttää tilaisuuden hyväkseni kun saimme kahvivieraita. Porkkanakakun sijaan päädyin kuitenkin leipomaan pellillä valmistettavia porkkanaleivoksia. Kuutioiksi leikattujen porkkanaleivosten juuret ovat arvatenkin perinteisemmässä porkkanakakussa, jonka taustaa olen avannut aiemmassa blogikirjoituksessani. Minulla ei ole varmuutta, milloin pellille tehty versio on alkanut yleistyä, mutta itse koen porkkanaleivokset retroherkuksi ja sijoitan niiden synnyn jonnekin 70–80-lukujen taitteeseen. Leivonnainen on yksinkertainen valmistaa eikä sen kanssa tarvitse stressata kohoaako taikina tai lässähtääkö kakku. Siksi porkkanaleivonnaiset sopivat kaikentaitoisille leipojille ja ne maistuvat aina yhtä hyviltä. Voit valmistaa leivokset yksikerroksisina tai koota niistä korkeampia ja mehevämpiä kerrosleivonnaisia.


Porkkanaleivokset:

Pohja:
4 dl hienoa porkkanaraastetta
100 g voita
4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 rkl kanelia
1 rkl kardemummaa
1 rkl leivinjauhetta
3 kananmunaa
2 1/2 dl sokeria
(1 dl ananasmurskaa)

Kuorrute:
200 g maustamatonta sulatejuustoa (esim. Valio Olympia)
2 dl maitorahkaa
3 dl tomusokeria

Koristeluun:
Mantelirouhetta

Kuori ja raasta porkkanat. Sulata voi ja anna sen hieman jäähtyä. Sekoita kuivat ainekset keskenään. Vaahdota kananmunat ja sokeri. Lisää vaahtoon vuorotellen porkkanaraaste, (ananasmurska), kuivat ainekset sekä voisula. Sekoita taikina tasaiseksi esimerkiksi puuhaarukalla. Kaada taikina leivinpaperilla vuoratulle uunipellille ja paista 200-asteisessa uunissa noin 20 min. Anna pohjan jäähtyä. Sekoita sulatejuusto notkeaksi ja lisää joukkoon maitorahka. Sekoita sitten joukkoon tomusokeri. Levitä kuorrutus jäähtyneen pohjan päälle. Halutessasi voit koota leivokset kaksikerroksisiksi: leikkaa tällöin pohjalevy kahtia ja nosta toinen puoli toisen päälle. Leikkaa levy neliöiksi ja ripottele pinnalle esimerkiksi pähkinärouhetta.


En ole aiemmin kokeillut valmistaa leivosten kanssa sulatejuustoon tehtyä kuorrutetta. Uskon kuitenkin että juuri sulatejuustoversio on se johon lapsena olen tottunut, sillä mieleen jäänyt makujälki on vahvasti sen suuntainen. Olen vain ollut epävarma erikoiselta kuulostavasta yhdistelmästä ja olen aiemmin turvautunut tuorejuustoon. Ostin ensin edullisemman merkin maustamatonta sulatejuustoa, mutta tein siitä onneksi pienen maistiaisen sen sijaan että olisin suoraan sekoittanut kaikki ainekset keskenään. Kyseinen sulatejuusto nimittäin osoittautui aivan liian voimakkaan makuiseksi kuorrutteeseen ja sen maku oli läpipistävä runsaasta tomusokerin määrästä huolimatta. Niinpä palasin kauppaan ja ostin tilalle miedomman makuista sulatejuustoa: päädyin Valio Olympiaan. Se ainakin sopi erinomaisesti kuorrutteeseen. Jos et ole varma valitsemasi sulatejuuston soveliaisuudesta makeaan kuorrutteeseen, tee siitä muiden aineksien kanssa pieni maistiainen. Toki voit aina käyttää sulatejuuston sijaan tuorejuustoakin. Sulatejuustosta tulee kuorrutteeseen kuitenkin mielenkiintoinen, hieman suolaiseen taittuva lisä, joka sopii porkkanaleivoksiin erinomaisesti. Kannattaa siis kokeilla!


*  *   *



For the longest time now I’ve been craving for carrot cake. The other day we had some guests coming over so I decided to take advantage of the situation. Instead of a cake I decided to bake carrot squares, though. I believe carrot squares have the same origins as the traditional carrot cake that I have written about previously. I’m not sure when the squares came about exactly, but I tend to see them as retro delicacy and therefore think they originate somewhere in the turn of the 70’s and 80’s. The pastry is super easy to bake and you won’t have to stress about whether or not it’s rising or the cake is collapsing. Therefore this is great for any kind of bakers and guaranteed to always taste great. You can make the squares one layered or pile them up to be higher and juicier double-deckers.


Carrot Squares:

Pastry:
4 dl (1 3/4 cups) fine carrot grate
100 g (3 1/2 oz) butter
4 dl  (1 3/4 cups) plain flour
1/2 tsp. salt
1 tbsp. cinnamon
1 tbsp. cardamom
1 tbsp. baking powder
3 eggs
2 1/2 dl (1 cup) sugar
(1 dl [1/2 cup] crushed pineapple)

Frosting:
200 g (7 oz) natural processed cheese (very mild flavour)
2 dl (1 cup) quark
3 dl (1 1/4 cups) powdered sugar

Decorating:
crushed almonds

Peel and grate the carrots. Melt the butter and let it cool down a bit. Mix together the dry ingredients. Beat eggs and sugar into foam. Add in turns the carrot grate, (crushed pineapple), dry ingredients and butter. Mix the pastry carefully with a wooden spatula, for instance. Cover a large baking tray with paper and pour in the pastry. Bake in 200 C / 390 F for about 20 minutes. Let the bottom cool down. Mix the processed cheese with quark and add in powdered sugar. Spread the frosting onto the cake bottom. If you want to, you can cut the cake bottom in half and place it on top of the other half to form higher pastries. Cut the cake into smaller squares and decorate with crushed almonds.


I haven’t used processed cheese in sweet frosting before this. I think the taste memory I have about carrot squares in my childhood is with processed cheese and I have been very curious about the strange mixture of cheese and sugar. I first bought a cheaper brand and made a little sample of the frosting with it. Good thing I did, because the cheese turned out to be way too heavy for the frosting. I went back to the store and ended up buying a Finnish brand Valio: it has processed cheese called Olympia that is very mild in flavour. This one fit perfectly to the frosting. So; I strongly recommend that if you’re not 100 % sure of which type of cheese to use in the frosting, make a little sample of it before using up all of your other ingredients. Of course you can always play it safe and use cream cheese instead, but the flavour will be totally different, then. The processed cheese adds an interestingly salty twist to the frosting and it’s very nice with carrot cake. Try it out!






lauantai 30. marraskuuta 2013

Mehevä omena-kesäkurpitsakakku – Lushous Zucchini Cake with Apple




Kesäkurpitsahaasteeni jatkuu: seuraavalla kerralla testasin sitä kuivakakussa. Kesäkurpitsa toimii kakussa yhtä lailla kuin porkkanakin. Itse asiassa kurpitsa kosteuttaa kakkua porkkanaakin enemmän! Lopputulos oli niin pehmoinen, ettei tunnu edes mielekkäältä kutsua sitä kuivakakuksi. Käytin taikinassa lisäksi omenan, joka oli ohittanut parhaat päivänsä. Se toi kakkuun sekä kosteutta että miellyttävää metsäistä makeutta. Sangen onnistunut ja edustuskelpoinen kokeilu, siis!


Omena-kesäkurpitsakakku:

1 dl omenaraastetta
1 dl kesäkurpitsaraastetta
100 g voita
2 dl sokeria
2 kananmunaa
5 dl vehnäjauhoja
1 1/2 tl leivinjauhetta
2 tl kanelia
1 tl kardemummaa

Raasta kuorittu omena ja kesäkurpitsaa hienoksi raasteeksi. Sekoita pehmennyt voi ja sokeri kuohkeaksi seokseksi ja vakaa yksitellen sekaan kananmunat. Sekoita keskenään vehnäjauhot, leivinjauhe, kaneli sekä kardemumma. Sekoita kuivat ainekset taikinaan vuorotellen omenan ja kesäkurpitsan kanssa. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka ja kumoa taikina siihen. Paista 175-asteisessa uunissa 40 minuuttia.


*  *  *



Here’s another thing I tried out with the zucchini: I grated it into a bundt cake. Zucchini works in sweet goods just as well as carrot does. In fact, it brought the cake more moisture than carrot does! The end result was so moist it didn’t even feel like a bundt cake anymore. I also used an old apple in the pastry and it gave the cake some nice moisture and forestry sweetness. Quite a successful experiment, I might say!


Zucchini Cake with Apple:

1 dl (1/2 cup) grated apple
1 dl (1/2 cup) grated zucchini
100 g (3 1/2 oz) butter
2 dl (3/4 cup) sugar
2 eggs
5 dl (2 cups) plain flour
1 1/2 tsp. baking powder
2 tsp. cinnamon
1 tsp. cardamom

Peel and grate the apple and zucchini. Mix together soft butter and sugar into foamy consistency. Add the eggs one by one. Mix together plain flour, baking powder, cinnamon and cardamom. Add the dry ingredients to the pastry in turn with the grate. Butter and breadcrumb a bundt cake tin and place the dough inside it. Bake for about 40 minutes in 175 C / 345 F.






torstai 4. heinäkuuta 2013

Kahvipöydän arvoitus – Cake Conundrum





"Tämä kakku kirvoittaa taatusti kahvipöydässä uteliaita arvailuja, sillä omaperäisen maun salaisuutta on vaikea päätellä.

Muutama päivä sitten kuivasin mesiangervon kukintoja ja suunnittelin innoissani niiden käyttämistä mausteena kuivakakussa. Kahvitan sukulaisiamme sunnuntaina ja päätin tehdä kuivakakun etukäteen ja pakastaa sen viikonlopun töiden vähentämiseksi. Tässä kakussa toimii pohjalla perus kuivakakkuresepti, mutta mesiangervo tuo siihen vaniljaan ja yrttiin vivahtavaa makua. Luulenpa, että tästä lähtien kaapissani täytyy aina olla kuivattua mesiangervoa, niin upeasti se elävöittää leivonnaisen makua!


Mesiangervokakku:

150 g voita
3 1/3 dl sokeria
4 kananmunaa
5 1/2 dl vehnäjauhoja
2 tl leivinjauhetta
1 1/3 dl maitoa/mehua
2 tl kuivattua mesiangervon kukintoa
(1 rkl sitruunamehua)

Vuokaan:
voita
mannaryynejä/korppujauhoja

Voitele ja jauhota suuri kakkuvuoka. Sekoita pehmennyt voi sokerin kanssa kuohkeaksi. Lisää kananmunat yksitellen voimakkaasti vatkaten. Sekoita keskenään vehnäjauhot sekä leivinjauhe ja lisää taikinaan siivilän läpi ravistellen, vuorotellen nesteen ja mausteiden kanssa. Kumoa taikina vuokaan ja paista 175-asteisen uunin alatasolla n. 1 h.




Mesiangervon makua on vaikea kuvailla, sillä se on hyvin omintakeinen. Se tuoksuu vaniljaiselta sekä asteen verran salmiakkiin vivahtavalta ja sopii leivonnaisissa erinomaisesti juuri vaniljan kotimaiseksi vaihtoehdoksi. Paistettaessa mesiangervon aromi hieman vahvistuu, joten lisää sitä taikinaan varoen. Tämä kakku kirvoittaa taatusti kahvipöydässä uteliaita arvailuja, sillä omaperäisen maun salaisuutta on vaikea päätellä.



MARGINAALISSA:
Vaikkakin einesten ja teollisesti tuotetun ruoan käytön vähentäminen on mielestäni järkevä tavoite, ei siihenkään tulisi kiinnittyä liian voimakkaasti. Itselle tärkeiden arvojen tavoitteleminen ja niiden mukaisesti eläminen ei saisi muuttua ruokafasismiksi, joka voi johtaa ahdasmieliseen paremmuusajatteluun tai toisten ihmisten tunteiden ja tarkoitusperien sivuuttamiseen. Kuten olen aiemminkin todennut, ruoalla on voimakas sosiaalinen merkitys, ja joskus myös kaupasta noudettu kahvipulla tai pussiaineksista valmistettu pataruoka vie ruoka-ainesten luonnonmukaisuutta tärkeämpään tavoitteeseen – välittämisen, rakkauden ja ystävällisyyden osoittamiseen toista ihmistä kohtaan. Sen sijaan että alkaisimme arvostelemaan puolivalmisteen luonnottomuutta, tulisi meidän kysyä itseltämme, mikä on toiminnan lopullinen tavoite ja antaa siten arvo toisen osoittamalle huomaavaisuudelle. Loppujen lopuksihan ruoalle ei tulisi antaa itseisarvoa, vaan ennemminkin toimintamme päämäärän tulisi olla se todellisuus, johon ruoan kautta on mahdollista kiinnittyä.




*  *  *


A few days ago I dried some Meadowsweet flowers and decided to try them out in a bundt cake. I graduated with a bachelor’s degree of educational sciences this spring, and on Sunday I’m celebrating it with family members. To ease up the weekend tasks I decided to bake the cake beforehand and freeze it. The basic cake recipe is very simple and common, but Meadowsweet brings the whole a vanilla-like, herbal flavour. I strongly believe that from now on I will always need to have some dried Meadowsweet in the cupboards, it invigorates the pastry in a new way!


Meadowsweet Cake:

150 g (5 oz) butter
3 1/3 dl (1 1/2 cups) sugar
4 eggs
5 1/2 dl (2 1/4 cups) plain flour
2 tsp. baking powder
1 1/3 dl (1/2 cup) milk/juice
2 tsp. dried Meadowsweet
(1 tbsp. lemon juice)

Tin:
butter
semolina/breadcrumbs

Preheat the oven to 175 C / 345 F. Butter and flour a large cake tin. Foam the soft butter and sugar and add in the eggs one by one while strongly stirring. Mix together plain flour and baking powder and add into the dough through a strainer, in turns with the liquid and seasonings. Place the dough into the tin and bake on the lower rack for about an hour.




The flavour of Meadowsweet is hard to describe; it is so original. It smells a bit like vanilla and liquorice, and suits many pastries when you want to replace vanilla with something a bit edgier. To us Finns, at least, Meadowsweet is also a domestic spice compared to vanilla. The flavour strengthens a bit when baked, so be careful with the herb when adding it to the pastry. I bet this cake evokes some curios guesswork around the table, as the source of the distinctive flavour is not easy to figure out.



over the edge:
Even though I find it reasonable to try to reduce the use of ready made and processed products, this object should not become too massive. The pursuit of one’s own values should not result in food fascism that can come out as a way of egoism and narrow-minded belief of superiority and finally lead to ignoring other people’s feelings or intentions. As I have said earlier, food has a strong social role in life, and sometimes a ready-made bun loaf or recipe mix can lead to something bigger than discussing the superiority of ingredients; showing love and friendship to the ones that are close. Instead of criticizing how unnatural a processed product is, we should be able to recognize the real meaning of the gesture and acknowledge the consideration that has been shown. After all, food shouldn’t be given an intrinsic value; the aim of our actions should be in the (social) reality that we can connect to through food.





maanantai 24. kesäkuuta 2013

Mehevä porkkanakakku – Juicy Carrot Cake




"Toisen maailmansodan aikana muun muassa sokeria säännösteltiin, jolloin makea porkkana yleistyi entisestään leivonnaisissa. 

Helppotekoinen ja maukas porkkanakakku on jo kauan ollut suosittu herkku Suomessa. Maukas porkkana mehevöittää kakun ja mantelirouhe tuo siihen miellyttävää rakennetta. Halutessasi voit valmistaa kakun päälle runsaan tuorejuustokuorrutteen lisäkosteutta tuomaan. Voit myös valmistaa kuorrutetta hieman enemmän ja käyttää sitä esimerkiksi kaksikerroksisen kakun täytteenä. Kuorrutettu versio kakusta on mielestäni parhaimmillaan, jos pohja on viettänyt yön jääkaapissa ennen kuorrutustaan, mutta kuorruttamaton versio maistuu hehkeimmältä samana päivänä, edelleen hieman lämpimänä.


Porkkanakakku:

Pohja:
3 kananmunaa
2 1/2 dl sokeria
4 dl vehnäjauhoja
1/2 tl suolaa
1 rkl leivinjauhetta
1 rkl kanelia
1–2 rkl kardemummaa
2 dl mantelirouhetta
200 g voita
4 dl hienoa porkkanaraastetta

Kuorrute:
200 g maustamatonta tuorejuustoa
2 dl maitorahkaa
2 dl tomusokeria
2 tl vanilliinisokeria
3 rkl sitruunamehua

Sulata voi ja anna sen jäähtyä hetki. Raasta porkkanat. Vatkaa munat ja sokeri vaahdoksi. Sekoita kuivat aineet keskenään ja lisää voisulan sekä porkkanaraasteen kanssa taikinaan. Voitele ja korppujauhota kakkuvuoka (halkaisija n. 20 cm) ja kaada taikina siihen. Paista 200-asteisessa uunissa n. 20–30 minuuttia ja tarkista kakun kypsyys puutikulla. Valmista kuorrutus sekoittamalla ainekset keskenään. Kuorruta jäähtynyt kakku ja koristele esimerkiksi saksanpähkinöillä.




Pienen salapoliisityön jälkeen vaikuttaisi siltä, että porkkanakakun historia juontaa juurensa Eurooppaan. Porkkana itsessään on ollut sokeripitoisuutensa ansiosta suosittu makeiden herkkujen ainesosa jo keskiajalta lähtien, ja sitä käytettiin tuolloin etenkin vanukkaan makeuttajana. Porkkanakakun alkuperäinen muoto vaikuttaisi saaneensa alkunsa Venetsian juutalaisten keskuudessa, ja vähitellen leivonnainen saavutti suosiota myös muualla Euroopassa. Toisen maailmansodan aikana muun muassa sokeria säännösteltiin, jolloin makea porkkana yleistyi entisestään leivonnaisissa. Ilmeisesti esimerkiksi Isossa-Britanniassa myös hallitus pyrki sota-aikoina edistämään ravinteikkaan porkkanan käyttöä. Porkkanakakun maihinnousu Amerikkaan sijoittuu juuri toisen maailmansodan tienoille, joten luultavimmin leivonnainen on kulkeutunut mantereelle sotilaiden tuliaisina. Amerikassa porkkanakakku saavutti suurta suosiota ja usein sen uskotaankin olevan peräisin valtameren tuolta puolen.



MARGINAALISSA:
Nykyaikaisen teknologiayhteiskunnan kehittyminen luo ihmiselle  yhä enemmän mahdollisuuksia laajentaa toimintakenttäänsä, kognitiivisia toimintojaan ja jopa fyysisiä kykyjään. Yhä edistyneemmän älyteknologian myötä myös tuntuu, että yhä useampi toiminta supistuu tätä mukaa pelkiksi kevyiksi hipaisuiksi. Näin myös erinäiset taidot tuntuvat vähitellen heikentyneen tai jopa kadonneen käsien hieno- ja karkeamotorisesta hallinnasta pelkäksi sormenpäiden kosketukseksi. Nojaamme kenties liikaakin koneiden tuottamaan vaivattomuuteen unohtaen, että ihminen on sitä mitä hän tekee ja suuri osa hänen kokemuksistaan välittyy hänen kehonsa monipuolisten aistimusten kautta. Tehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelu ei kulje käsi kädessä kokonaisvaltaisen ja kokemuksellisen yksityiselämän kanssa, mikä näkyy myös yhä yleistyvänä elämäntyylimurroksena, jota edustaa esimerkiksi Slow Movement ja Slow Food -liikkeet. Itsekin kannatan elämän oravanpyörän pysäyttämistä ja arvon antoa arjen pienille elämyksille, esimerkiksi ruoanlaitossa. Minä haluan jättää jälkeeni jotain suurempaa kuin sormenjäljen, vaikka se olisikin vain kardemumman tuoksuinen kakku.


*  *  *




The easy and effortless carrot cake has for long been a popular delicacy in Finland. Thanks to the juicy carrots this cake is lush and sweet, and the crushed almonds give the pastry a nice texture. To top it all off, you can also cover it with a soft cream cheese frosting. You can also make a larger batch of frosting, cut the cake in half and fill it with some frosting. I find the cake is at its best after a night in the fridge before frosting it, but if you like to prepare the cake without the frosting, enjoy it the same day when it’s still a bit warm.


Carrot Cake:

Pastry:
3 eggs
2 1/2 dl (1 cup) sugar
4 dl (1 3/4 cups) plain flour
1/2 tsp. salt
1 tbsp. baking powder
1 tbsp. cinnamon
1–2 tbsp. cardamom
2 dl (3/4 cup) crushed almonds
200 g (7 oz) butter
4 dl (1 3/4 cups) fine grated carrots

Frosting:
200 g (7 oz) cream cheese
2 dl (3/4 cup) quark
2 dl (1 cup) powdered sugar
2 tsp. vanilla sugar
3 tbsp. lemon juice

Melt the butter and let it cool down a bit. Grate the carrots. Mix together eggs and sugar to form foam. Mix together the dry ingredients and add into the batter together with the butter and grated carrots. Pour into prepared cake tin (diameter about 20 cm / 8 inches). Bake the cake in 200 C / 390 F for about 20–30minutes. Check the cake is done with a small wooden stick. Prepare the frosting by mixing all the ingredients together. Beat until the mixture is smooth and creamy. Frost the cooled cake and decorate it with walnuts, for instance.




After a little investigation and web browsing, I came to the conclusion that apparently carrot cake is originally from Europe. Thanks to its high level of sugar, carrot has been a common ingredient in pastries for centuries, ever since the Middle Ages, in fact. At that period of time, as a sweetener, it was mostly used in puddings. The carrot cake was apparently created by Venetian Jews, and later on it spread around the Europe with tremendous favour. During the Second World War sugar was strongly regulated, which caused carrots to be more commonly used as sweetener. Apparently in Great Britain the government pushed forward the use of carrots in different types of recipes to promote it as a nutritious ingredient. Carrot cake landed on American ground somewhere around the Second World War, so it could be stated that it probably was a sweet souvenir brought by the soldiers. In the US, carrot cake became highly popular, and it is often thought that it is originally an American pastry.



OVER THE EDGE:
The development of modern technology and information society enables people to expand their abilities in action, cognitive capacity and even physical activity. I feel that along with the intelligence technology more and more of human activity shrinks down to gentle touches on a cold screen. From the gross and fine motor skills and the ability to control one’s body, various skills are diminishing and even disappearing when turned into a small touch through one's fingertips. I believe we trust the easiness that machines provide too much and forget that a human being is what he does, and most of one’s experiences are transmitted through the various sensations that a body produces. The pursuit of efficiency and productivity does not walk hand in hand with a holistic and experiential life; a fact that can be seen through the growth of such breaches in life style as Slow Movement and Slow Food Movement. I  support slowing down life’s pace and appreciating the small ventures life has to offer, for example in cooking. And I want to leave behind something larger than a fingerprint. Even if it only is a cake with a divine scent of cardamom.




keskiviikko 8. toukokuuta 2013

Murinaa kahvipöydässä – Growling Over a Cup of Coffee




"Tiikerikakku vaikuttaisi olevan yksinkertaistettu versio alunperin Saksasta 1800-luvulla liikkeelle lähteneestä marmorikakusta.

Saan usein illalla päähäni, että käyn ajoissa nukkumaan noustakseni seuraavana aamuna varhaisella ylös ja leipoakseni jotain mukavaa. Jostain syystä leipominen on hauskinta aamulla, kun kiire ei paina ja pääsee hyötymään aamun varhaisista tunneista. Muutama päivä sitten minulla tuli toisen bloggaajan kanssa puhetta tiikerikakusta, joka on itselleni hyvin mieluinen herkku. Tätä ihanuutta ei ole näkynyt kahvipöydässämme vuosiin ja nyt sain hyvän tekosyyn harjaannuttaa raitojentekotaitoani. Minulla on kakun raidoista melkeinpä pakkomielle: pyrin saamaan niistä täydellisen tiikerimäisiä ja harvoin tunnen onnistuneeni.

Tiikerikakun historiasta on hankala löytää tietoa. Se vaikuttaisi olevan yksinkertaistettu versio alunperin Saksasta 1800-luvulla liikkeelle lähteneestä marmorikakusta. Saksalaiset maustoivat marmorikakkunsa esimerkiksi melassilla, rommilla tai vanilja- tai manteliaromilla. Suomeen siirtyessään kakusta ovat tipahtaneet voimakkaimmat mausteet pois. Vertaillessani maailmalla yleistyneen marmorikakun ja tiikerikakun kuvia yksi asia pistää silmään: siinä, missä marmorikakku on useimmiten umpinainen pyöreä tai suorakulmainen leivonnainen, suomalainen tiikerikakku on melkeinpä poikkeuksetta reiälliseen kahvikakkuvuokaan leivottu. Saksankielisellä hakusanalla marmorkuchen kuvissa esiintyy myös kahvikakkumallinen versio. Marmorikakussa tumma ja vaalea taikina pyöräytetään vuoassa kevyesti sekaisin, jolloin kuvio todella muodostuu marmorimaiseksi. Suomalaisen tiikerikakun juju on kerrostaa eriväriset taikinat, jolloin tumma raidat jäävät suurempina näkyviin ja muodostavat näin tiikerimäiset raidat.




Tiikerikakku:

Vaalea taikina:
250 g voita
2 dl sokeria
3 kananmunaa
2 tl vanilliinisokeria
2 tl leivinjauhetta
4 1/4 dl vehnäjauhoja
3 rkl sitruunamehua

Raitaseos:
1/3 taikinaa
3 rkl kaakaojauhetta

Vuokaan:
voita
korppujauhoja

Ota voi huoneenlämpöön noin tuntia ennen leivontaa. Vaahdota pehmennyt voi ja sokeri kulhossa. Lisää joukkoon yksitellen kananmunat huolellisesti sekoittaen. Sekoita keskenään vanilliinisokeri, leivinjauhe sekä vehnäjauhot ja siivilöi muutamassa erässä taikinaan. Ota taikinasta kolmannes omaan astiaansa ja sekoita joukkoon kaakaojauhe. Sekoita vaaleaan taikinaan sitruunamehu. Kerrosta taikinaa voideltuun ja korppujauhotettuun kahvikakkuvuokaan. Muodosta alin kerros vaaleasta taikinasta. Asettele päälle irrallisia nokareita tummaa taikinaa, joiden väliin vaaleaa taikinaa. Piilota lopuksi tummat raidat päällimmäisellä kerroksella vaaleaa taikinaa. Paista 175-asteisen uunin alimmalla tasolla noin 45 minuuttia. Varmista kypsyys puutikulla: kypsästä kakusta ei tartu tikkuun taikinaa. Anna kakun jäähtyä vuoassaan ennen sen kumoamista tarjoiluvadille.


Perinteisessä tiikerikakussa ei käytetä sitruunaa, mutta minun versiooni se on kaivanut tiensä jo vuosia sitten. Olen sen verran ihastunut sitruunan aromiin että voisin lisäillä sitä minne tahansa, mutta etenkin tiikerikakussa se tuo mielestäni makuun mukavaa vivahdetta. Jos haluat leipoa täysin klassisen tiikerikakun, voit vain jättää sitruunan pois. Tummissa raidoissa käytettävä kaakao sen sijaan saa minun kakussani olla ainoastaan lapsuudesta saakka mukana seurannutta Van Houtenia. Sokerilla lantratut kaakaojauheet eivät ylipäätään pärjää tässä keittiössä! Kun seuraavan kerran mieleni halajaa tiikerikakkua, taidankin kokeilla perinteistä saksalaista marmorikakkua jollain yllä mainitsemistani herkullisista mausteista. Toisaalta tiikerikakun tummaan taikinaan voi halutessaan lisätä vaikka suklaarouhetta. Ehkäpä itse en suurempien muutosten jälkeen enää kutsuisi leivonnaista  tiikerikakuksi, mutta herkullista se varmasti silti olisi!


*  *  *




This happens to me quite often: I decide that I’ll get up early the next day to bake something delicious. For some reason early morning feels like best time of a day for baking. A few days ago I was talking with another blogger about a Finnish bundt cake. Adding lighter and darker colored paste into the cake tin forms a striped pastry called tiger cake. You might know it as marble cake, but tiger cake looks a bit different, as the pastry is not stirred in the cake tin, only layered. Tiger cake is very simple to make and it has become a real classic in Finland. I haven’t baked it in ages, so it was about time for me to practice my skills with the stripes. I’m somewhat obsessed about them, wanting to make them perfect and tiger-like, but it’s actually quite difficult.

The history of tiger cake is a bit blurred. It seems to originate to 19th century Germany from where it spread around the western world. Germans seasoned their marble cakes with molasses, rum, vanilla or almond extract. As the cake has traveled to Finland it has lost most of the seasonings. When comparing the marble cake that is common abroad to the Finnish tiger cake, I see that marble cake is usually solid where as tiger cake is baked into a coffee cake tin with a hole in the middle. When I searched the web with the German word marmorkuchen, the result was often the same shape as in Finland. In marble cake the two types of paste are gently stirred in the cake tin to form a marble-like pattern. In tiger cake the paste is only layered to form bigger patterns that resemble the stripes of a tiger.


Tiger Cake (Finnish Marble Cake):

Light paste:
250 g (8 1/2 oz) butter
2 dl (3/4 cup) sugar
3 eggs
2 tsp. vanilla sugar
2 tsp. baking powder
4 1/4 dl (1 3/4 cups) plain flour
3 tbsp. lemon juice

Dark paste:
1/3 of the light paste
3 tbsp. coco powder

Into the tin:
butter
breadcrumbs

Place the butter into room temperature about an hour before baking the cake. Beat the butter and sugar until smooth. Add the eggs one by one. Mix together vanilla sugar, baking powder and plain flour and add the mixture to the paste through a drainer. Divide the paste into two bowls: 2/3 into the other, 1/3 into the other. Add lemon juice into the larger amount of paste and coco powder into the smaller amount of paste. Mix carefully. Grease a large coffee cake tin and sprinkle some breadcrumbs onto the greased edges. Take two spoons and use them to place dough into the tin. Lighter paste forms the bottom layer. Dollop the darker paste into the tin so that there’s space in between for lighter paste. Finally, hide the dark paste under a layer of lighter paste. Bake the cake on the lower oven rack in 175 C / 345 F for about 45 minutes. Check the cake is done by pricking it with a wooden stick; you shouldn’t get any dough into the stick. Let the cake cool down in its tin before turning over onto a plate.


The traditional tiger cake doesn’t include lemon, but somehow it has found its way into my version of a tiger cake years ago. I’m such a fan of lemon that I could use it everywhere, but it seems to fit tiger cake especially well. If you want to bake a very traditional tiger cake, you can simply leave the lemon out. And when it comes to the dark stripes, for me there’s no other way to go than using Van Houten coco powder, a classic that has been my favorite since Adam and Eve. Next time I feel like baking a tiger cake, I’ll have to try out the traditional German marble cake with some spices. It’s also possible to add some grounded chocolate in the dark paste. I wouldn’t call it tiger cake anymore, but I’m sure it would be absolutely delicious anyway!