Kuohkea veripalttu – Finnish Black Pudding

"Veripalttu on kuin jättimäinen verilettu, joka on pinnalta rapeaa ja sisältä pehmeää.

Työntäyteinen kevätjakso alkaa jälleen olla takanapäin ja intouduin viikonloppuna taas tarkastelemaan enemmän perinneruokiamme. Tällä kertaa päätin valmistaa veripalttua. Tälle Pohjois-Suomessa perinteikkäälle paistokselle on monta nimitystä, kuten rössi, rössy ja rössö sekä kisko, roppana, porvakas, lepäkäs, leppärieska ja kampsu. Hieman alueesta riippuen saattaa nimityksillä olla pieniä erojakin, sillä paikoin esimerkiksi kampsuilla viitataan ilmeisesti verestä ja muista aineksista keittämällä valmistettuihin palleroihin. Keitossa käytettyä veripalttua kutsutaan pohjoisessa rössypotuksi.

Veripaltun historiasta on hieman haastavaa löytää tietoa, sillä se on maailmallakin suhteellisen yleinen ruoka yksinkertaisten ainestensa ansiosta. Paltun on arveltu periytyneen kieleemme ruotsin paltbröd-sanasta, joka viittaa palaan tai kappaleeseen. Esimerkiksi Saksassa on verestä valmistettava paistos sekä siitä jatkettu keitto ollut aikoinaan yleinen ruoka. Veripalttu on parhaimmillaan vasta uunista otettuna, mutta se säilyttää kosteutensa vielä muutaman päivän paistamisen jälkeenkin. Lämmitä palttua paistinpannulla saadaksesi siihen lisää rapsakkaa pintaa. Kylmän veripaltun puolestaan sanotaan olevan maittavaa leivän päällä.

Veripalttu:

1/2 l verta

3 dl olutta

3 dl ruisjauhoja

1 dl grahamjauhoja

2 sipulia

140 g pekonikuutioita

2 rkl siirappia

1 1/2 tl suolaa

1/4 tl valkopippuria

1 rkl meiramia

Sulata veri esimerkiksi vesihauteessa tai jääkaapissa yön yli. Pilko sipuli ja ruskista se pannulla pekonipalojen kanssa. Sekoita keskenään veri sekä olut ja lisää joukkoon jauhot huolella sekoittaen. Lisää taikinaan hieman jäähtynyt sipulipaistos sekä mausteet. Voitele tai vuoraa leivinpaperilla uunivuoka. Paistos nousee paistettaessa, joten varmista että vuokaan jää noin neljännes tyhjää. Paista veripalttua 200 asteessa n. 45 minuuttia. Tarkista paistoksen kypsyys esimerkiksi puutikulla. Tarjoa veripalttua esimerkiksi keitinperunoiden, maitokastikkeen sekä puolukkasurvoksen kera.

Olen aivan ihastunut tähän vaivattomaan, terveelliseen ja maukkaaseen ruokaan. Veripalttu on kuin jättimäinen verilettu, joka on pinnalta rapeaa ja sisältä pehmeää – kerrassaan oivallista. Luin tätä kokeilua varten monia reseptejä, jotka hieman poikkesivat toisistaan. Toisissa käytettiin sianlihaa maun ja rasvan tuojana, toisissa sen sijaan käytettiin voita tai öljyä. Päätin käyttää kuutioitua pekonia kuten joissain resepteissä, sillä ajattelin sen tuovan paistokseen mukavasti lisämakua. Se sopiikin veripalttuun loistavasti. Toisaalta voisin kuvitella maun olevan mainio ilmankin. Erikoista, että joissain resepteissä käytetään kananmunaa. Veren hyytymisaineet tekevät ne täysin tarpeettomiksi.

MARGINAALISSA:

Meillä veren käyttö ruoanvalmistuksessa on vähentynyt paljon. Ihmettelen, onko pakastealtaasta löytyvän veren hinta tämän vuoksi niin korkealla. Puoli litraa verta maksoi hieman alle viisi euroa, vaikka lihantuotannossa verta syntyy sivutuotteena valtavia määriä. Yritin etsiä internetistä tietoa miksi näin on, mutten päässyt puusta pitkälle. Liittyykö veren valuttamiseen ja talteenottoon sellaisia hygieniasäädöksiä, jotka tekevät siitä kallista? Vai liittyykö ongelma säilöntään? Jään pohtimaan tätä asiaa ja toivottavasti pääsen palaamaan siihen myöhemmin.

*  *  *

The busy spring semester is once again leaving behind; last weekend I got super excited checking out on our traditional food again. I decided to prepare sort of black pudding that is traditional especially in Northern Finland. It has many names depending on the region; rough translation from the Finnish veripalttu might be “baked blood” in English. It’s not like the British black pudding but the ingredients are very close. It’s quite hard to try and find information about the history of this dish, as thanks to the simple ingredients, it is quite common around the world. It seems that Finnish black pudding has travelled here across Sweden and might originally be from Germany, where it used to be quite a frequent meal. I like black pudding best straight from the oven, but it seems to keep the moisture quite long. Later on you can heat up the pudding on a frying pan to get some more crunch on the surface. People also say it’s delicious when served cold on a slice of bread. You can also use black pudding in a soup!

Finnish Black Pudding:

1/2 l (1 pt) blood

3 dl (1 1/4 cups) beer

3 dl (1 1/4 cups) rye flour

1 dl (1/2 cup) graham flour

2 onions

140 g (5 oz) bacon cubes

2 tbsp. syrup

1 1/2 tsp. salt

1/4 tsp. white pepper

1 tbsp. marjoram

Melt the blood: you can do this over night in the fridge or in a water bath. Chop and brown the onion with bacon. Mix together the blood and beer, and add in the flour while carefully stirring. After the onions have cooled down a bit, add them to the dough with the seasonings. Butter an oven tray or cover it with baking paper and pour the dough in. The bake will rise in the oven, so make sure you leave about one fourth of the tray empty. Bake in 200 C / 390 F for about 45 minutes. Check that the pudding is done with a wooden stick, for instance. Serve with boiled potatoes, milk sauce and mashed lingonberries.

I really love this simple, healthy and delicious dish. Blood pudding is like a giant pancake that is crunchy on the outside and soft on the inside. It’s superb! I read through various recipes while looking into this dish and they were quite different. In some people used pork, in some they added butter or cooking oil instead. I decided to use bacon as was mentioned in some recipes, because I thought it might bring the pudding some nice flavour. It did, too, but on the other hand I’m sure the pudding would do just fine without it, as well. What was strange in some recipes was that they included eggs. Thanks to the stuff that makes blood coagulate, you don’t need any.

OVER THE EDGE:

It’s not that common to use blood in cooking anymore. I’m wondering if that has an affect on the price of blood. Half a litre of blood cost me almost five euros! I don’t get it; how much blood goes to waist in the meat production? I tried to search some information to answer this question but didn’t find any. Maybe there are some regulations concerning the hygiene when draining and collecting blood, causing it to be more work and therefore expensive? Or does it have something to do with conserving the blood? I’m really troubled with this one and I’ll try to find some info on it later on.