Sanaviännöksiä ja hassuja nimiä – Word Contortions and Funny Names

"Murteiden ja erilaisten kansanomaisten nimitysten säilyttäminen on arvokasta työtä, jota tulisi harjoittaa arjessa mahdollisimman paljon.

Suomalaisilla ruoilla on mielestäni valtavan hauskoja nimiä. Mitä perinteikkäämmästä herkusta on kyse, sitä vinkeämpi on myös nimi. Tällaisia ihastukseni kohteita ovat esimerkiksi apposet, rättänä, kisko, mutti, suutarin lohi, sipatti, korvalaakit ja sonnin töyssy. Ruokien nimet kertovat paljon suomalaisesta huumorintajusta: ne ovat usein hieman sarkastisia ja nenäkkäitä, joskus jopa kaksimielisiä. Välillä olen päättänyt valmistaa jotain ruokaa vain siksi, että sen mielenkiintoinen nimi on kiinnittänyt huomioni. Yhtenä esimerkkinä toimii seitsennahkapuuro, johon törmäsin kirjassa Keittotaito koteja ja kouluja varten (Koskimies, H. & Somersalo, E. 1950. Porvoo: WSOY). Kanelinen puuro sopii hyvin talviseksi herkuksi.

Seitsennahkapuuro:

4 dl vettä

3 dl puuroriisiä

1 l maitoa

1 tl suolaa

3 rkl sokeria

2 rkl kanelia

voita

Keitä puuroriisiä vedessä niin kauan, että vesi on täysin imeytynyt riisiin. Lisää sitten maito vähitellen ja koko ajan sekoittaen. Anna maidon kiehahtaa kunnolla jatkuvasti sekoittaen, ja poista kattila sitten levyltä. Anna hautua kannen alla noin 40 minuuttia, kunnes puuro on pehmennyt ja jämäköitynyt. Mausta suolalla. Voitele uunivuoka voilla. Aseta vuoan pohjalle ohuehko kerros puuroa ja ripottele pinnalle kanelia sekä sokeria. Leikkaa päälle pieniä voinokareita. Kasaa puuro vuokaan näin kerroksittain. Ripottele päällimmäiseksi vielä kanelia ja sokeria. Kypsennä puuroa 200-asteisessa uunissa noin 30 min.

Suomen kieli perustuu vanhaltaan uudissanoihin, jotka on johdettu suomenkielisistä sanavartaloista. Jo aikoinaan kielessämme on jonkin verran myös esiintynyt muihin kieliin pohjautuvia lainasanoja, mutta ne ovat yleistyneet enemmän 1900-luvulla ja jatkuvasti kiihtyvää vauhtia. Kielemme suuri rikkaus ovat moninaiset murteet, joiden pohjalta lukuisten kompromissien seurauksena on syntynyt suomen yleiskieli. Valitettavasti murteet vaikuttavat jatkuvaan tahtiin liudentuvan, jolloin menetämme myös paljon kulttuurihistoriallisesti arvokasta tietoa ja perinnettä. Murteet eivät aiheuta ainoastaan ääntämyseroja yleiskielen sanoihin, vaan sisältävät lisäksi täysin omaperäisiä sanoja joita muilla murrealueilla ei tunneta. Tämä näkyy hyvin myös ruokien ja muiden yleisten asioiden nimistössä. Esimerkiksi voikukalle löytyy nopealla haulla ainakin 29 eri nimeä, mm. hökkörä, höyhenheinä, julmu, maitiainen, munkinpää, siansilmä ja voinunnu. Murteiden ja erilaisten kansanomaisten nimitysten säilyttäminen onkin mielestäni arvokasta työtä, jota tulisi harjoittaa arjessa mahdollisimman paljon. Siten muistamme kenties paremmin, mistä tulemme ja millaista elämää edeltäneet sukupolvemme ovat eläneet.

*  *  *

Finnish dishes have the funniest names. The more traditional it is, the quirkier the name it has been given to. It has been very difficult for me to try and translate some traditional names into English. I  would love to be able to do so because it would give you a nice insight to the culture that now cannot be fully transmitted. There is simply no way to translate words like apposet, rättänä, kisko, mutti or sipatti. They have their own background that are not even familiar to myself. Some names are easier though, because they are based on set phrases:  suutarin lohi (shoemaker’s salmon – which is not salmon but actually Baltic herring), korvalaakit (slap on the ear, a delicious bun) and sonnin töyssy (bull’s bump, heavenly oven baked cheese). I think the names show well the Finnish sense of humour. Often it is somewhat cheeky and sarcastic, sometimes even suggestive. There are times when I have decided to cook something just because the dish has such an interesting name. A good example is today’s Seven Skinned Porridge. Rice porridge with abundant cinnamon fits well to the season.

Seven Skinned Porridge:

4 dl (1 2/3 cups) water

3 dl (1 1/4 cups) porridge rice

1 l (4 1/4 cups) milk

1 tsp. salt

3 tbsp. sugar

2 tbsp. cinnamon

butter

Combine water, salt and rice in a kettle and bring to a boil. Cook until all the water is absorbed to the rice. Then add the milk and bring to a boil while stirring. As the milk starts to boil, remove the kettle from heat and let simmer for about 40 minutes, until the milk is absorbed to the porridge. Season with salt. In an oven pot, place a thin layer of porridge on the bottom. Sprinkle some cinnamon and sugar and cut a few pieces of butter on top. Layer the porridge like this, and add some cinnamon and sugar on the topmost layer, too. Bake the porridge in 200 C / 390 F for about 30 minutes.

The Finnish language is strongly based on neologism, that is, words that have Finnish roots. Even in the early times we had some loanwords, but they have become more common in the 20^th century with more and more accelerating rate. The richness of Finnish are its various dialects that through many compromises form the base for the standard language. Unfortunately, little by little we seem to be loosing the dialects which results in loosing also some culturohistorically valuable information and traditions. The Finnish dialects have impact on both the pronunciation and nomenclature. Finnish dialects have several thousands of words that are known only in their specific areas. Just with a quick search I could find 29 different names for dandelion, for instance. I think that preserving dialect and folksy words in our lingual culture is an important task that should be practiced as often as possible. Perhaps it helps us to remember where we come from and what kind of life the generations before us have lived.

Rapeat perunavohvelit – Crispy Potato Waffles

"Perunavohvelin pehmeä maku sekä rakenne eroavat blinin happamuudesta ja tukevuudesta.

Joulun alla saimme vihdoin talven. Minusta tuntuu että sitä sai odottaa tällä kertaa kaksi vuotta. Senpä vuoksi lumi ja pakkanen ovat entistä mieluisampia vieraita. Kuulaan kylmään päivään sopivat lämpimät perunavohvelit, joiden reseptiin törmäsin mummoni keittokirjassa (Keittotaito koteja ja kouluja varten. Koskimies, H. & Somersalo, E. 1950. Porvoo: WSOY). Jauhoiset perunat pitävät vohvelitaikinan riittävästi koossa siten, että kananmuna on tarpeeton. Perunat tuovat paistokseen myös miellyttävän pehmeää ja makeahkoa makua. Jos aiemmista kokkailuistasi on jäänyt yli muutama maukas peruna, kannattaa ne hyödyntää näin!

Perunavohvelit (n. 10 kpl):

200 g jauhoisia perunoita

3 3/4 dl vehnäjauhoja

1/2 l maitoa

30 g voisulaa

1/2 tl suolaa

Keitä perunat ja hienonna ne. Mittaa puolet maidosta astiaan ja sekoita joukkoon vehnäjauhot. Lisää perunat ja voisula sekä vähitellen sekoittaen loput maidosta. Mausta suolalla. Anna taikinan turvota yhdestä kahteen tuntia. Paista taikinasta vohvelipannulla miedolla lämmöllä rapeita vohveleita. Tarjoile suolalihan tai -kalan kera.

Päätin itse tarjoilla perunavohvelit perinteisten blinitäytteiden kanssa. Niinpä vohveleiden kanssa nautittiin graavilohta, suolakurkkua, sipulia sekä smetanaa. Ruokajuomaksi sopii hyvin tumma olut. Perunavohvelin pehmeä maku sekä rakenne eroavat blinin happamuudesta ja tukevuudesta. Suolaiset lisukkeet sopivat molempien kyytipojaksi, ja perunavohveleista saakin blinipöytään mukavasti vaihtelua. Miksei niitä voisi valmistaa blinien rinnallekin jos on tarkoitus viettää suurempia kestejä? Alkuperäisestä taikinasta riittää runsaampi ateria kahdelle ruokailijalle tai kevyempi iltapala neljälle. Suurella vohveliraudalla paistettaessa taikinasta valmistui noin 10 vohvelia. 

*  *  *

Just in time for Christmas the winter arrived in Finland. This time it took two years, as last winter was very odd with all the rain and warmth. That is why I welcome the frost and snow with great delight! For a cold day like this it's nice to have something warm and crispy to eat. I found the recipe for these potato waffles in my grandma's cook book. The mealy potatoes give the dough texture so that you won't need eggs. They also bring the waffles very pleasant softness and sweetness in flavour. If you have some leftover potatoes, this is a proper way to use them!

Potato Waffles (about 10 pieces):

200 g (7 oz) mealy potatoes

3 3/4 dl (1 1/2 cups) plain flour

1/2 l (1 pt) milk

30 g (1 oz) melted butter

1/2 tsp. salt

Cook the potatoes and mash them. Measure about half of the milk into a bowl and add in the plain flour. Add the potato mash and melted butter, and then little by little rest of the milk. Season with salt. Let the dough rest for one or two hours. Fry the dough into waffles on medium heat. You can use a waffle iron or pan. Serve the waffles with salted meat or fish.

I decided to serve the potato waffles with traditional blini toppings. Therefore we had some salt-cured salmon, pickles, onion and smetana with them. Dark beer fit perfectly with the dish. The soft flavour and texture of potato waffles are quite different from the sourness and firmness of blinis. The salty toppings fit both very well. Why not prepare both blinis and potato waffles if you happen to have a bigger dinner party? The original recipe is enough if two people wish to eat a proper dinner or alternatively four people need a little nibble. With a large waffle iron it sufficed in 10 waffles.

Hapanjuuresta valmistettu pataleipä – Sourdough Pot Bread

"Kuten olen aiemminkin todennut, leipä on ihanan armollinen valmistettava.

Ihastuin jonkin aikaa sitten pataleipään, joka paistuu kauttaaltaan rapeakuoriseksi valurautapadassa. Päätin kokeilla leipää vihkiäkseni käyttöön saamani kauniin valurautapadan, jonka olin sitä ennen puhdistanut ja rasvapolttanut huolella. Pataleivän ajatus on yksinkertainen. Kannellinen valurautapata laitetaan kylmään uuniin ja annetaan kuumentua uunin kanssa. Taikina laitetaan pataan ja kansi päälle. Valurauta rapsakoittaa leivän pinnan niin herkulliseksi, että pian tulee tarve leipoa uusi.

Pataleipä:

Juuri:

6 dl vettä

50 g tuorehiivaa

4 dl hiivaleipäjauhoja

Taikina:

1 1/2 tl. suolaa

4 dl vehnäjauhoja

4 dl ruisjauhoja

1 dl auringonkukan siemeniä

Lämmitä vesi kädenlämpöiseksi. Sekoita siihen hiiva ja hiivaleipäjauhot. Peitä astia leivinliinalla ja anna kohota huoneenlämmössä seuraavaan päivään, noin 12-16 h. Sekoita taikinajuureen suola ja vaivaa joukkoon loput jauhoista. Lisää taikinaan lopuksi auringonkukan siemenet. Kumoa taikina jauhotetulle tasolle ja pyöräytä nopeasti leiväksi. Anna kohota liinalla peitettynä vielä puoli tuntia. Laita sillä välin kannellinen valurautapata kylmään uuniin ja anna uunin lämmetä 225 asteeseen. Kun uuni on kuuma, laita taikina kuumaan pataan ja peitä kannella. Paista leipää noin 30 min, poista sitten kansi ja jatka paistamista vielä 15 min. Kumoa leipä jäähtymään työtasolle.

Tähän pataleipään valmistin ensin hapanjuuren, jonka annoin levätä huoneenlämmössä hyvin pitkään, noin 18 h. Hapanjuuri takaa maukkaan leivän. Mitä kauemmin annat juuren levätä, sen happamammaksi leipä tulee. Perinteisesti hapanjuuri ei kaipaa hiivaa seurakseen, mutta raskinoviisina en vielä ole uskaltanut valmistaa leipää täysin perinteisin menetelmin. Hiiva takaa taikinan nousemisen kokemattomammallakin kokkaajalla. Kuten olen aiemminkin todennut, leipä on ihanan armollinen valmistettava. Vaikka tämänkin taikinan kanssa sähelsin aikani, en ole kertaakaan tehnyt pahan makuista leipää. Pataleivästä tuli erittäin maukasta. Mikä sen parempi yhdistelmä kuin rapea ulkokuori ja pehmeä sisus?

*  *  *

Some while ago I got very interested in delicious pot bread. It is crispy all over, thanks to cast iron pot that is used in baking it. It just happens that I got a beautiful old cast iron pot last summer. What better way to start using it than trying out this delicious bread? The idea is very simple; a cast iron pot with a lid is placed in cool oven and let heat up together with the oven. When hot, the bread dough is placed in the pot, covered with the lid and baked in the oven for some while. The cast iron makes the bread so crispy and delicious, you will soon be in need of baking a new one.

Pot Bread:

Sourdough:

6 dl ( 2 1/2 cups) water

50 g (1 1/2 oz) baker’s yeast

4 dl (1 2/3 cups) dark wheat flour

Dough:

1 1/2 tsp. salt

4 dl (1 2/3 cups) plain flour

4 dl (1 2/3 cups) rye flour

1 dl (1/2 cup) sun flower seeds

Warm up the water to body temperature and mix together with the baker’s yeast. Add the dark wheat flour. Cover the sourdough with a kitchen towel and let it rest until the next day, about 12–16 hours. Add in salt and then knead in rest of the flour. Finally, add in the sun flower seeds. Place the dough onto a working top and bake into a bread. Cover the bread and let rise for about half an hour. Meanwhile, place a cast iron pot with a lid into the oven. Heat the oven to 225 C / 435 F. When the oven is hot, place the dough into the hot pot and cover with the lid. Bake the bread for 30 minutes, then remove the lid and continue baking for 15 minutes still. Knock over the bread to cool down on the working top.

For this pot bread I prepared a sourdough that I let rest for a really long time, about 18 hours. Sourdough is your gateway to guaranteed delicious bread. The longer you let it rest, the more sour the dough will get. Traditionally sourdough doesn’t need baker’s yeast, but as I still am a new beginner, I wanted to make sure the dough would rise. But, as I have noted before, bread is very forgiving. Even though I managed to mess about with this dough, too, I have to say that I have never baked bread that would have tasted bad. The pot bread turned out to be absolutely delicious. Crispy crust and soft core are just perfect together.