lauantai 19. lokakuuta 2013

Syksyinen punajuuri-nauriskeitto – Red Beet and Turnip Soup



"Paahdetut juurekset ovat myös herkullinen lisäke ruoan kanssa tarjottavaksi.

Silmääni osui jonkin aikaa sitten ihanan syksyinen resepti punajuurikeitolle. Meidän kaapissamme oli vain kaksi punajuurta, joten päätin hyödyntää keitossa myös nauriita sekä kesäkurpitsaa. Siinä ohessa keiton kokonaisuus muuttui niin, että alkuperäisestä reseptistä syntyi täysin uusi. Tästä keitosta tuli ihanan pehmeää ja juuresten mieto, herkullinen maku toimivat todella hyvin yhteen.


Punajuuri-nauriskeitto:

2 punajuurta
3 naurista
1 sipuli
2 valkosipulin kynttä
1/2 kesäkurpitsa
3 rkl ruoka-/oliiviöljyä
n. 8 dl vettä
1 tl suolaa
1 tl paprikaa
3/4 tl mustapippuria
ripaus rosmariinia
ripaus meiramia
2 dl ruokakermaa

Kuumenna uuni 225 asteeseen. Kuori ja lohko juurekset ja kääri ne pariksi nyytiksi folioon. Paahda uunissa noin puoli tuntia. Kuori ja pilko sillä välin sipulit sekä kesäkurpitsa. Kypsennä sipulit sekä kesäkurpitsa öljyssä keittokattilan pohjalla. Lisää vesi sekä paahdetut juurekset. Anna kiehahtaa, lisää mausteet ja soseuta keitto sauvasekoittimella. Kaada joukkoon ruokakerma ja tarkista maku. Lisää vettä, jos keitto on liian paksua. Anna keiton vielä kerran kiehahtaa ja poista sitten levyltä. Tarjoile keitto esimerkiksi raejuuston kera.


Koska kaapista ei sattunut löytymään foliota, paahdoin nyt itse juurekset kokonaisina merisuolapedillä. Lämpö oli sama, mutta kypsennyksessä meni hieman yli tunti aikaa. Juuresten kuoriminen kuumina ei ollut kovin kätevää keiton alkaessa jo poreilla liedellä. Niinpä tosiaan suosittelen reseptissä kuorimaan ja pilkkomaan juurekset etukäteen, jolloin ne on kypsinä helppo vain kipata folionyytistä liemen joukkoon. Paahdetut juurekset ovat myös herkullinen lisäke ruoan kanssa tarjottavaksi. Jos sinulla on jäänyt paahdettuja juureksia yli aiemmalta aterialta, voit kätevästi  hyödyntää ne tämänkaltaisessa keitossa.


*  *  *




A few days ago I found a lovely recipe for red beet soup. We only had two red beets in the fridge, so I decided to use also some turnips and zucchini. Eventually the original recipe turned into a whole new one. This soup is nice and soft, and the pleasantly mild, delicious taste of the root vegetables works together perfectly.


Red Beet and Turnip Soup:

2 red beets
3 turnips
1 onion
2 cloves of garlic
1/2 zucchini
3 tbsp. cooking / olive oil
about 8 dl (3 1/3 cups) water
1 tsp. salt
1 tsp. paprika
3/4 tsp. black pepper
pinch of rosemary
pinch of marjoram
2 dl (1 cup) half and half / single cream


Preheat the oven to 225 C / 435 F. Peel and cut the root vegetables and wrap them in a couple of foil bundles. Roast in the oven for about half an hour. Meanwhile, peel and cut the onions and the zucchini. On the bottom of a soup kettle, sweat the onions and zucchini in oil. Add water and roasted veggies. Bring to a boil, season and puree with a bar blender. Add single cream and check the flavour. Add water, if the soup seems too thick. Bring to a boil once more, and then remove from heat. Serve with cottage cheese, for example.


Since I didn’t have any foil in the cupboard, I roasted the veggies on a bed of sea salt. The oven temperature was the same, but it took a bit over an hour. And it was not very handy to peel the veggies when still hot, especially when the soup started to boil at the same time. Therefore I recommend peeling and cutting the vegetables beforehand, roasting them in foil and then simply turning over into the soup. Roasted root vegetables make a fine side dish, too. If you happen to have some left over roasted root vegetables, it’s easy to use them up in a soup like this.




lauantai 12. lokakuuta 2013

Pikkuruisia pikkuleipiä – Itsy Bitsy Cookies




"Historioijien mukaan pikkuleipien alkuperäinen tarkoitus oli testata uunin lämpöä.

Leivoin ystävien luo viemisiksi klassisia serinakakkuja, pieniä pikkuleipiä, jotka valmistetaan periaatteessa murotaikinasta. Taikina eroaa tavallisesta murotaikinasta oikeastaan vain siten, että siinä käytetään fariinisokeria, joka antaa kakuille omintakeisen maun. Itse olen maistellut serinakakkuja vain kerran, kun lapsena söin niitä ystäväni kotona. Muistan kehuneeni kakkusia niin, että ystäväni äiti kirjoitti reseptin lapulle kotiin vietäväksi. Se löytyy edelleen lapsuudenkotini reseptilaatikosta säntillisellä käsialalla kirjattuna. Itse kopioin reseptin jo aikaa sitten omaan vihkooni, ja sieltä sitä nyt viimein hyödynsin.


Serinakakut:

200 g voita
1 1/2 dl fariinisokeria
1 kananmuna
1 1/2 tl leivinjauhetta
4 1/2 dl vehnäjauhoja

Lisäksi:
1 kananmuna
mantelirouhetta

Vaahdota sokeri ja pehmennyt voi. Lisää kananmuna voimakkaasti vatkaten. Sekoita leivinjauhe vehnäjauhoihin ja lisää taikinaan. Pyörittele taikinasta pieniä pyöryköitä. Aseta ne hyvin välimatkoin leivinpaperilla suojatulle uunipellille. Halutessasi voit voidella kakkuset ja ripotella niiden pinnalle mantelirouhetta. Voitelua helpottaa, jos painat pyöryköitä kevyesti kiinni peltiin. Paista 175-asteisen uunin ylätasolla noin 5-7 minuuttia.


Serinakakkujen alkuperään ei nopealla etsinnällä saa paljoa selvennystä, mutta monet hakutulokset vievät norjalaisille sivuille. Serinakakut ovatkin niin Norjassa kuin Suomessakin olleet perinteisesti etenkin joulun ajan herkkuja. Pikkuleipiä sen sijaan on ollut olemassa jo vuosisatoja: varhaisimmat maininnat viittaavat 600-luvun Persiaan. Pikkuleipien synty on sijoitettu sinne muun muassa sillä perusteella, että Persia on ensimmäisiä alueita, jolla alettiin viljellä sokeria. Historioijien mukaan pikkuleipien alkuperäinen tarkoitus oli testata uunin lämpöä. Makoisat suupalat veivät kuitenkin mennessään ja nykyisin pikkuleiville on olemassa tuhansia eri reseptejä.


*  *  *




I baked some classic Serina Cakes for a couple of friends we went to visit. The cookies are very simple; they are pretty much based on basic cookie dough. The thing that makes a little twist is the brown sugar used; it gives the cookies a nice flavour. I have actually had a taste of Serina Cake only once, when I was a child and visiting a friend. I remember complimenting her mother so much, she wrote the recipe down for me to take home. It can still be found in the recipe box in my childhood home, scribbled with punctual handwriting. I copied the recipe to my own book years ago, and today I finally used it.


Serina Cakes:

200 g (7 oz) butter
1 1/2 dl (2/3 cup) brown sugar
1 egg
1 1/2 tsp. baing powder
4 1/2 dl (2 cups) plain flour

In Addition:
1 egg
crushed almonds


Let the butter soften in room temperature. Beat it together with sugar to form foamy consistency. Add the egg. Mix the baking powder together with the plain flour and add into the dough. Form the dough into small balls and place them on a baking tray covered with baking paper. Leave some space between the cookies. If you like, butter the cookies with the remaining egg and sprinkle some crushed almonds on top. It’s easier to butter the cookies if you first gently press them against the baking tray. Bake in 175 C / 345 F for about 5–7 minutes.


The origin of Serina Cakes is a bit tricky to find with a quick search; I found several recipes that were from Norway, though. Serina Cakes are very traditional both in Norway and Finland, and they have been Christmas season treats. Cookies, on the other hand, have been around for centuries; the earliest indications are from Persia in the 7th century. The earliest cookies have been thought to originate there apparently because Persia was one of the first areas where sugar was cultivated. According to historians cookies were first made as a side product of baking; a dab of batter was placed in the oven to see if it’s hot enough. Well, the small treats took over people’s hearts and nowadays you can find thousands of recipes for different types of cookies.






sunnuntai 6. lokakuuta 2013

Yksinkertainen lihamureke – Simple Meatloaf




"Laitoin juurekset uuniin samalla kun pistin sen päälle, jolloin ne hyödynsivät alkulämmön ja saivat kypsyä hieman mureketta pidempään.

Eräs helpoimmista kotiruoista taipuu kymmeniksi erilaisiksi versioiksi. Tänään valmistin sen hyvin perinteiseksi ja yksinkertaiseksi. Kyse on tietenkin lihamurekkeesta, tuosta arkiaterioiden moniottelijasta. Luulenpa, että lihamurekkeelle on yhtä monta versiota kuin tekijöitäkin, sillä sen voi täyttää melkeinpä millaisilla aineksilla tahansa. Yksi klassinen tapa on asetella mureketaikinan keskelle kokonaisia keitettyjä kananmunia. Jotkut suosivat täytteenä sulatejuustoa, toiset sieniä, kolmannet päällystävät murekkeen pekonilla. Täytteeksi sopivat hyvin monenlaiset makuyhdistelmät. Eipä sitten muuta kuin kokeilemaan!


Lihamureke:

Mureketaikina:
2 dl kermaviiliä
1/2 dl korppujauhoja
1 sipuli
ruokaöljyä
400 g jauhelihaa
1 kananmuna
2–3 valkosipulin kynttä
1 tl suolaa
1 tl paprikaa
1 tl mustapippuria

Lisäksi:
25 g voita
1 dl vettä
sinappia

Sekoita kulhossa kermaviili ja korppujauhot. Anna seoksen turvota sillä aikaa kun valmistelet muut ainekset. Kuori ja paloittele sipuli ja kuullota se kevyesti pannulla. Lisää sipuli, jauheliha, kananmuna, valkosipuli sekä mausteet kulhoon ja sekoita kuohkeaksi ja tasaiseksi taikinaksi. Muotoile taikinasta pitkänmallinen mureke uunivuokaan. Sulata voi, sekoita se kiehautetun veden kanssa ja valuta kauttaaltaan murekkeen päälle. Sivele murekkeen pinta sinapilla. Paista mureketta 200-asteisen uunin alatasolla noin puoli tuntia. Valele mureketta kostukkeella muutaman kerran paiston aikana. Tarjoile esimerkiksi uunikasvisten ja raikkaan salaatin kera.


Kuten kuvasta näkyy, olisin voinut sekoittaa taikinaa vielä enemmän, jotta siitä olisi tullut tasaisempaa. Nyt mureke oli lämpimänä turhan hauras. Olisin myös voinut muotoilla murekkeen korkeammaksi, sillä paistettaessa se hieman leviää ja madaltuu. Maku oli kuitenkin erinomainen, ja pidin erityisesti sinapin tuomasta lisästä. Etsin tähän murekkeeseen vinkkejä mummoni vanhasta keittokirjasta. Kirjassa korostettiin sitä, että mureketta tulee valella paiston aikana, jottei se pääse palamaan. Yleinen ongelma lihamurekkeen kanssa onkin se, että siitä helposti tulee hieman liian kuivakkaa. Ennen vanhaan lihamureke valmistettiin jauhamalla kokolihaa lihamyllyssä. Myllyssä oli helppo jauhaa sekaan myös esimerkiksi sipulia, porkkanaa ja perunaa. Nykyisin murekkeet on helppo valmistaa jauhelihasta, mutta maussa varmasti huomaa eron, jos sen valmistaa kokolihasta. Lihamyllyä hyödyntämällä murekkeessa voi sitä paitsi käyttää rasvaisen sianlihan kanssa esimerkiksi riistaa tai lammasta.


Murekkeen lisukkeeksi sopii hyvin keitetyt tai höyrystetyt kasvikset. Tällä kertaa valmistin kuitenkin näppärästi murekkeen kanssa samaan aikaan uunijuureksia. Paloittelin perunoita, porkkanoita, punajuuria ja sipulia vuokaan, pirskottelin päälle oliiviöljyä ja hieman mausteita. Laitoin juurekset uuniin samalla kun pistin sen päälle, jolloin ne hyödynsivät alkulämmön ja saivat kypsyä hieman mureketta pidempään. Kun mureke oli valmis, olivat myös juurekset kypsiä. Hyvin helppoa, hyvin vaivatonta, ja ah, niin maittavaa!



*  *  *




One of the easiest homemade meals can be turned into tens of different versions. Today I prepared the dish in a very traditional and simple way. I am talking of course about meatloaf, the multi talent of conventional food. I bet there are as many versions to meatloaf as there are cooks; you can fill this baby up with just about anything! One classic way is to place hard-boiled eggs in the middle of the meatloaf. Some like to use processed cheese in the filling, some mushrooms, and some people top it off with bacon. Many, many combinations of flavours compliment a meatloaf. So go ahead and try it yourself!


Meatloaf:

Pastry:
2 dl (1 cup) sour cream
1/2 dl (1/4 cup) breadcrumbs
1 onion
cooking oil
400 g (14 oz) ground beef
1 egg
2–3 cloves of garlic
1 tsp. salt
1 tsp. paprika
1 tsp. black pepper

In Addition:
25 g (1 oz) butter
1 dl (1/2 cup) water
mustard

In a bowl, mix together the sour cream and breadcrumbs. Let the mixture puff up while preparing the rest of the ingredients. Peel and chop the onion and gently sauté it on a frying pan. Place the onion, ground beef, egg, garlic and seasonings into the bowl and mix together to form smooth pastry. In the oven tray, form the pastry into a longish loaf. Melt the butter, mix it with boiling water and run it all over the meatloaf. Sroke some mustard on the surface. Bake on the lower rack of the oven in 200 C / 390 F for about half an hour. While baking, baste the meatloaf a few times. Serve with roasted veggies and a fresh salad, for instance.


As you can see in the picture, I should have mixed the pastry more to make it smoother and stronger. Now the meatloaf was a bit too fragile when it was still warm. I also could have made it in a higher form, because as you bake the meatloaf, it tends to spread and silt a bit. But it tasted great! I especially liked the flavour the mustard brought to the whole. For this meatloaf I searched for some tips in my granny’s old cookbook. The book emphasized that meatloaf should absolutely be basted while baking, so it wouldn’t get burnt. And I agree: a common problem with this otherwise delicious dish is that it easily gets too dry. In the old days people used to make meatloaf from whole meat that they grinded themselves. It was easy to grind other ingredients at the same time, for example onions, carrots or potatoes. Nowadays it’s super simple to use minced meat, but naturally you can tell the difference. Besides, if you use a grinder, in addition to sebaceous pork meat, you can, for instance, use game or mutton meat, too.

Meatloaf is tasty when served with cooked or steamed veggies. Today I decided to make some roasted veggies that were easy to bake in the oven at the same time as the meatloaf baked. I simply chopped some potatoes, carrots, red beets and onions into an oven tray and sprinkled some olive oil and seasonings on top. I placed the veggies into the oven when I turned it on, so the warmth was utilized from the very beginning and the veggies baked a bit longer than the meatloaf. When the meatloaf was done, so were the veggies. Very easy, very simple, and oh, so delicious!