"Appertin säilöntäkeksintöä on verrattu tulen käytön keksimiseen ruoan valmistuksessa.
Kokeilin pari
päivää sitten valmistaa luumuhilloketta hillosokeria käyttämällä. Valitsin
hillokkeeseen tuoreita luumuja kuivattujen sijaan saadakseni hillokkeeseen
luumun ominaismaun. Maku olikin erinomaisen kohdallaan, ja hilloke maistui
sanalla sanoen tuoreelta: kuivatuista luumuista valmistettaessa hilloke on
hyvin erimakuista. Ainoaksi ongelmaksi koin, etten keittänyt hilloketta
riittävästi kasaan, ja hillosokerin pektiinistä huolimatta sen rakenne oli
makuuni hieman liian pehmeä. Muista siis keittää hilloketta riittävän kauan,
että sen koostumus on sopivan jähmeä kuumanakin.
Luumuhilloke:
n. 1 1/2 kg luumuja
4 dl hillosokeria
3 dl vettä
Pese luumut ja
poista niiden kivet. Luumuja ei tarvitse kaltata. Kiehauta vesi ja sokeri
tasaiseksi nesteeksi ja lisää luumut. Anna kiehua pienellä lämmöllä välillä
keitosta sekoitellen niin kauan, että luumut pehmenevät ja hilloke paksuuntuu.
Halutessasi voit kevyesti soseuttaa hilloketta. Kaada kuuma hilloke pestyihin
ja kuumennettuihin purkkeihin ja säilytä valolta suojatussa paikassa.
Ruoan säilöntä on
ollut ihmiskunnan keino varmistaa riittävän ja monipuolisen ruoan saanti vuoden
ympäri jo vuosituhansien ajan. Vielä 1700-luvulla yleisimpiä säilöntämenetelmiä
olivat kuivaaminen, savustaminen ja suolaaminen. Tiede-lehden artikkeli
(5/2000) toteaa, että nykyaikainen säilöntämenetelmä sai alkunsa vuonna 1795,
jolloin Ranskan kenraali Napoleon totesi armeijan tarvitsevan paremman
ruokahuollon. Hänen vaatimuksestaan Ranskan hallitus lupasi palkkion sille,
joka kehittäisi armeijalle sopivan tavan estää ruoka-aineita pilaantumasta.
Haasteeseen tarttui muun muassa pariisilainen Nicolas Appert, joka lopulta
pitkien säilöntäkokeiden jälkeen kehitti menetelmän, jossa raaka-aineet
säilöttiin lasipurkkeihin, suljettiin äärimmäisen huolellisesti ja lopulta
kuumennettiin kiehuvassa vesihauteessa. Uusi säilöntämenetelmä havaittiin hyvin
tehokkaaksi ja sen todettiin vähentävän ruokamyrkytyksen riskiä. Appert sai
suurta julkisuutta niin kotimaassaan kuin ulkomaillakin, ja hänen kunniakseen
muodostettiin Amerikassa uusi sanakin – appetizing,
ruokahalua herättävä. Appertin säilöntäkeksintöä on verrattu tulen käytön keksimiseen
ruoan valmistuksessa. Myöhemmin, 1860-luvulla, Louis Pasteur löysi ruoan
pilaavat mikrobit ja kehitti etenkin maidon tuotannossa keskeisen pastöroinnin
menetelmän.
*
* *
A couple of days ago I decided to try out prune
compote with special jam sugar. The prunes I used were fresh instead of dried
ones because I really wanted to capture the fruits’ characteristic flavour.
And it tasted precious in deed; with just one word I would describe the flavour
“fresh”. If cooked from dried prunes, the compote would taste very different.
The only problem I had was that I felt the compote was a bit too soft for my
taste; I should have cooked it a bit longer. So, be sure to cook the compote
enough so that the consistency is solid enough, even when still hot.
Prune Compote:
about 1 1/2 kg (3 1/3 lbs) prunes
4 dl (1 3/4 cups) jam sugar with pectin
3 dl (1 1/4 cups) water
Wash the prunes and remove the kernels. You
won’t have to scald the prunes. Bring the water and sugar to a boil so that the
sugar dissolves into the water. Add the prunes and cook until the fruits soften
and the compote gets thicker. Mix every now and then. If you like, you can also
mash the compote gently when it’s done. Pour the hot compote into clean, hot
jars and store in a dark place.
For the human kind, conserving food has for
thousands of years been a way to store enough and versatile food around the
year. Still on the 16th century the most common ways to conserving
food were drying, smoking or preserving it in salt. According to an article in
a Finnish science magazine the more modern way to conserve food originates to
1795, when the French general Napoleon stated that the army would need a better
food service. On his demand the French government offered a fee for any person
who would create a solution for the problem. A Parisian called Nicolas Appert
took the challenge and finally, after numerous experiments, created a method in
which food was placed into glass jars, concealed extremely carefully and
finally cooked in boiling water. The modern method was identified as very
effective one and it was discovered to decrease the risk of food poisoning.
Appert was widely noted both in his home country and abroad, and the Americans
formed a new word in his honour – appetizing. Appert’s invention has been
compared to the innovation of using fire with cooking. Later on, in 1860’s,
Louis Pasteur found the microbes that contaminate food, and developed a method called
pasteurisation known nowadays especially in conserving milk products.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti