"Toisen maailmansodan jälkeen pizza levisi sotilaiden mukana Italian rajojen ulkopuolelle ja alkoi nopeasti saavuttaa suurta suosiota etenkin Yhdysvalloissa.
Kun olin lapsi,
meillä oli tapana tehdä pizzaa joka lauantai. Ensin oli sauna, sitten
leivottiin kokonainen uunipellillinen muhkeaa pizzaa. Teimme pellilliseen omat
alueemme, johon kukin sai laittaa mieleisiään täytteitä: minulla oli useimmiten
ananasta, herkkusieniä ja runsaasti oreganoa, veljelläni sipulia niin että
hänen osionsa erottui vaaleana ruutuna muusta pizzasta. Meillä leivottiin
pizzaa tonnikalalla, jauhelihalla ja salamilla, harvemmin kinkulla.
Suosikikseni on jäänyt jauhelihapizza, jota leivoin nyt pitkästä aikaa töihin
evääksi. Innostuin pizzan pyörittelystä niin että aloin kaipaamaan joka
lauantaista traditiotamme!
Jauhelihapizza
(pellillinen):
Taikina:
2 dl vettä
1 rkl ruokaöljyä
1/4 tl suolaa
1 tl hiivaa
n. 6 1/2 dl
vehnäjauhoja
Täyte:
ruokaöljyä
400 g jauhelihaa
1 tl suolaa
1 tl
paprikajauhetta
1/4 tl
mustapippuria
2 sipulia
2–3 valkosipulin
kynttä
3 tomaattia
1 paprika
70 g
tomaattipyreetä
200 g herkkusieniä
200 g ananaspaloja
150 g
juustoraastetta (esim. Emmental)
(200 g smetanaa)
mustapippuria
paprikajauhetta
basilikaa
oreganoa
rosmariinia
Valmista
pizzataikina sekoittamalla kädenlämpöiseen veteen ruokaöljy, suola sekä hiiva ja
alustamalla se jauhojen kanssa vähitellen kimmoisaksi taikinaksi. Anna taikinan
kohota kaksinkertaiseksi liinalla peitettynä. Kypsennä sillä aikaa jauheliha
paistinpannulla ja mausta se. Pilko sipulit ja kypsennä ne joko pannulla tai
mikroaaltouunissa öljytilkan kanssa. Leikkaa myös valkosipulit, tomaatit sekä
paprika. Kauli kohonnut taikina uunipellin kokoiseksi ja asettele
leivinpaperilla peitetylle pellille. Levitä pohjan päälle ohuelti
tomaattipyreetä ja lisää päälle haluamassasi järjestyksessä muut pizzan
täytteet ja mausteita. Ripottele pinnalle juustoraastetta. Paista pizzaa
225-asteisen uunin alatasolla noin 20 minuuttia, kunnes pizzan pinta saa hieman
väriä.
Italialaisen pizzan
historia ulottuu kauas aikoihin ennen ajan laskun alkua, mutta nykyaikaisen
pizzan sanotaan saaneen alkunsa 1800-luvun lopulla syntyneestä
Margherita-pizzasta. Toisen maailmansodan jälkeen pizza levisi sotilaiden
mukana Italian rajojen ulkopuolelle ja alkoi nopeasti saavuttaa suurta suosiota
etenkin Yhdysvalloissa. Suomeen italialainen pizza rantautui 60-luvulla,
jolloin ensimmäinen pizzaravintola perustettiin Haminaan 1961 ja toinen
Lappeenrantaan 1964. Eksoottinen herkku synnytti varsinaisen buumin, jonka
myötä pitserioita levisi ympäri maata etenkin 70-luvulla. 1980-luvulla
valmisruokayhtiöt alkoivat valmistaa einespizzoja, jotka ovat kuvaavista
lempinimistään huolimatta pysyneet ostetuimpien tuotteiden listoilla jo
vuosikymmeniä. Myös kotona valmistetut pizzat ovat Suomessa olleet varsin
yleinen herkku. Meillä päin pizzaan tulee runsaammin täytettä kuin
alkuperäisissä italialaisissa versioissa, ja kotona leivotut versiot eroavat
täyteläisyydessään ja mehevyydessään myös paikallisten ravintoloiden
tuotoksista. Pizzan hienous on siinä, että täytteenä voi käyttää mitä tahansa:
se on erinomainen tähteiden loppusijoituspaikka ja maan mainioin lounasvalinta
töissä lämmitettäväksi. Pizzasta on mahdollista jopa saada terveellistä
käyttämällä pohjassa tömäkämpiä jauhoja ja täytteessä kevyitä aineksia.
Sääntöjä ei ole, kunhan syöjiä riittää!
*
* *
When I was a kid, we used to make pizza every
Saturday. First we had sauna, then we made a whole oven tray full of voluptuous
pizza. We defined our own areas on the oven tray and chose our own fillings: I
usually had at least pineapple, button mushrooms and a lot of oregano, my
brother used so much onion his area stood out as a white square in the pizza.
We used to make pizza with tuna, ground beef and salami, not so often with ham.
My favourite to this date is pizza with minced meat, and that’s the one I made
a few days ago to have something to eat at work. I got so carried away with
this whole pizza baking process, I started longing for the every Saturday pizza
tradition we had!
Finnish Style Pizza with Minced Meat (full oven
tray):
Dough:
2 dl (1 cup) water
1 tbsp. cooking oil
1/4 tsp. salt
1 tsp. fresh baking yeast
about 6 1/2 dl (3 1/4 cups) plain flour
Filling:
cooking oil
400 g (14 oz) ground beef
1 tsp. salt
1 tsp. powdered paprika
1/4 tsp. black pepper
2 onions
2–3 cloves of garlic
3 tomatoes
1 red pepper
70 g (2 1/2 oz) pureed tomato
200 g (7 oz)button mushrooms
200 g (7 oz) diced pineapple
150 g (5 1/3 oz) grated cheese (e.g. Emmental)
(200 g [7 oz] smetana)
black pepper
powdered paprika
basil
oregano
rosemary
Bake the dough by adding the cooking oil, salt and baking
yeast to body temperature water (37 C / 98,6 F) and by adding flour little by
little until the dough starts to break away from your hands. Cover the dough
with a cloth and let it rise until doubled. Meanwhile, fry and season the
ground beef. Chop the onions and prepare them either by frying on the pan or
cooking in the microwave with a hint of cooking oil. Cut the garlic, tomatoes
and red pepper. Roll the dough into a flat square and place it onto the oven
tray covered with a baking paper. Spread a thin layer of pureed tomato on the
bottom and add the rest of the ingredients, including the seasonings. Finally,
sprinkle some grated cheese on top. Bake the pizza on the lower rack in 225 C /
435 F for about 20 minutes, until the surface gets a nice colour.
The history of Italian pizza reaches out far
into the centuries B.C.E., but the modern pizza was created in the
late 1800’s and the first version is said to be the Margherita pizza. After the
Second World War pizza spread around the world with soldiers returning home,
and it grew very popular especially in the United States. Finland got its first
taste of pizza in the sixties, when the first pizza restaurant was opened in
Hamina in 1961 and the second one in Lappeenranta in 1964. The exotic delicacy
created a real boom resulting in pizzerias being formed around the country
especially in the seventies. In the eighties food companies started to make
ready-made pizzas that are quite popular, even though these convenience food
pizzas are often called “roiskeläppä”, mudflaps. Also home made versions of pizza
have been very common in Finland. We tend to use more filling in pizza than the
original pizza makers in Italy do, and I find that home made versions are even
more voluptuous and moist than the ones sold in pizza restaurants in Finland.
The greatness of pizza is, that it is the perfect target to place any left over
food and the perfect lunch to take at work. It’s even possible to make a
healthy version of pizza, if you use sturdier flour in the dough and lighter
ingredients in the filling. There are no rules; you only need diners!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti